TYRNÄVÄ Kunnanvaltuuston vuoden viimeinen kokous oli huolenaiheiden täyttämä, vaikka kokouksen avasikin Päiväkoti Touhulan VekaraKulman lasten tomera tiernapoikaesitys.
Kaikissa kokouspuheenvuoroissa korostettiin tiukkaa taloudenpitoa, sillä ensi vuoden talousarvion tulos olisi vielä puristettava 3 625 euroon viilaamalla kulupuolelta 500 000 euroa tai lisäämällä tuloja saman verran. Tai sekä että.
Marko Partanen (kesk.) tiedusteli hallinto- ja talousjohtaja Jarno Kilpiseltä, kuinka lähellä Tyrnävä on kriisikuntaluokittelua. Kilpinen rauhoitteli, että vielä siihen on matkaa.
– Uudet kriisikuntakriteerit ovat vasta lausuntokierroksella. Mutta jos meillä olisi vielä kaksi sellaista vuotta kuin vuosi 2018, silloin olisimme jo kolkuttelemassa ovea, Kilpinen kuvaili.
Kuluvan vuoden tilinpäätöksestä ounastellaan jopa 2,5 miljoonaa euroa miinusmerkkistä.
Kunnanjohtaja Vesa Anttila valoi valtuutettuihin uskoa. Vaikka vielä on paljon tehtävää, suunta on hyvä. Velkaantuminen on taittunut ja omaa toimintaa on sopeutettu.
– Velkaantuminen on käännettävissä, mutta se ei tapahdu nopeasti. Ensi vuoden vuosikate on noin 2 miljoonaa euroa, mutta koska investoinnit ovat suuremmat, meidän on otettava lisää lainaa. Ei ole kestävää kehitystä ottaa lisää lainaa voidakseen maksaa entisiä pois, Kilpinenkin tähdensi.
Anttila muistutti, että käyttötaloutta seurataan koko ajan reaaliaikaisesti ja muutoksiin reagoidaan nopeasti. Jo vuoden ensimmäisten kolmen kuukauden aikana tehdään tarvittavat ratkaisut.Osastot esittelivät valtuutetuille paitsi jo tehtyjä sopeuttamistoimia, myös ensi vuonna mahdollisesti käyttöön otettavia säästötoimia.
Hallinto- ja kehittämisosastolla säästöjä voitaisiin Kilpisen mukaan saada esimerkiksi lomautusten ja puhelinkeskuksesta luopumisen kautta.
Sosiaali- ja terveysjohtaja Teija Eskola listasi sote-puolen säästökohteita, joita voisi löytyä henkilöstömitoituksesta, solmittujen sopimusten sekä palvelukriteereiden uudelleen tarkastelusta sekä uusista palvelumuodoista, kuten esimerkiksi ikäihmisten perhehoidosta. Myös lomarahojen vaihtamisesta vapaaksi sekä palkattomista vapaista voitaisiin löytää nipistettävää.
– Jos koko henkilöstö lomautettaisiin, säästöjä saataisiin 98 000 euroa viikossa. Mutta lomauttaminen olisi tehtävä hyvin suunnitellusti, Eskola tähdensi.
Joidenkin sosiaali- ja terveystoimen tehtävien ulkoistamismahdollisuuksia voitaisiin myös tutkia.
Sivistys- ja hyvinvointijohtaja Elina Vehkalan mukaan ryhmäkokojen kasvattaminen on monissa tyrnäväläiskouluissa jo aloitettu. Vehkalan mukaan opetusresursseja voitaisiin hyödyntää myös eri koulujen kesken.
Sivistys- ja kulttuuripuolella sopeuttamistarve on noin 360 000 euroa, ja sellainen säästö voitaisiin saada koko henkilöstön lomauttamisella. Vehkalan laskelmien mukaan kahden viikon lomautus toisi 375 000 euron säästöt. Tällainen vaatisi kuitenkin tarkkaa suunnittelua.
– Säästöjä voitaisiin saada myös luopumalla Muhokselta ostettavasta kirjastoautopalvelusta. Silloin olisi mietittävä muita toimenpiteitä sivukylien kirjastopalveluiden turvaamiseksi.
Vehkala väläytti myös varhaiskasvatukseen Puolanka-mallia: Olisiko Tyrnävälläkin mahdollisuuksia yksityistää koko varhaiskasvatus?
Ympäristöjohtaja Matti Mannonen listasi ympäristöosaston säästötoimet: tonttien ja metsän myynnin tehostaminen, katuvalojen yösammutus ja päätös olla rekrytoimatta uutta kiinteistöpäällikköä.
Anttila muistutti, että koko kunnan henkilöstön ja luottamushenkilöiden on seistävä näiden muutosten ja säästötavoitteiden takana.
Tauno Bräysy (kesk.) halusi tietää, onko talousarvio realistisella pohjalla, jottei esimerkiksi sosiaali- ja terveysmenoissa tule loppuvuodesta taas suuria lisämäärärahatarpeita.
Teija Eskola kertoi, että ensi vuoden budjetti on realistisin, mitä moneen vuoteen on tehty. Siinä on myös mahdollista pysyä.
Sekä Annukka Suotula-Ervasti (kesk.) että Heleena Nuolioja-Saksio (kesk.) tähdensivät ennaltaehkäisevää toimintaa. Suotula-Ervasti muistutti, että yksi syrjäytynyt ihminen maksaa elämänsä aikana yhteiskunnalle miljoona euroa. Nuolioja-Saksio laittoi puolestaan tyytyväisenä merkille, että kunta on kuudella eri osa-alueella investoinut liikuntapaikkoihin.
– Esitänkin, että valtuutetut olisivat esimerkkejä muille kuntalaisille ja lähtisivät vetämään liikuntaryhmiä, joihin kaikenikäiset kuntalaiset voisivat osallistua.
Suotula-Ervasti oli myös huolissaan Kuulammen koululta tulleista viesteistä, jotka koskevat opetukseen kohdistuneita säästötoimia.
– Pelkona on, että säästöt näkyvät opettajien sairaslomina ja oppilaiden oireiluna.
Hän myös pohti, voitaisiinko esimerkiksi ympäristöosaston puolella siirtää joitain hankkeita ja satsata sen sijaan lapsiin ja nuoriin.
Jari Matinolli (kesk.) väläytti puolestaan koko ympäristöosaston yhtiöittämistä, jotta siitä tulisi ketterämpi yksikkö ja saataisiin säästöjä.
– Kunta voisi tehdä myös tiiviimpää yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa sekä ympäristöosaston että sivistys- ja hyvinvointiosaston puolella, Matinolli muistutti.
Matinollin mielestä esimerkiksi harrastuspaikkojen rakentaminen ja hoitaminen voisi hyvin olla kyläyhdistyksien tai kerhojen vastuulla.
Ympäristöosaston yhtiöittämisajatusta kannatti myös Esa Saarela (sd.).
Kaikki valtuustoryhmät kiittelivät vuolaasti Anttilaa ja Kilpistä sekä osastojen johtajia haastavasta työstä. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Minna Matinolli (kesk.) tähdensi, että valtuutettujen on vielä mietittävä, olisiko jokin kivi kääntämättä kuntatalouden kuntoon saattamiseksi.
