Rantalakeus-lehdessä oli 22.2.2017 otsikolla, ”Työläisillä iso rooli Kempeleen historiassa” -artikkeli, missä oli haastateltu Valto Salonperää.
Artikkeli kaipaa selvennystä ja edellyttäisi parempaa historiaan perehtymistä. Työväenyhdistys perustettiin 1900. Ensimmäisen Työväentalon rakentaminen aloitettiin 1903. Työväentaloa laajennettiin myöhemmin. Vanha työväentalo sijaitsi nykyisen Vapauden patsaan alueella.
Työväenyhdistyksen toimintaa rajoitettiin. Yhdistys joutui talousvaikeuksiin Oulun Osuuskaupan maksamattomien lainojen vuoksi sillä seurauksella, että toimitalo joutui pakkohuutokauppaan vuonna 1932. Talon omistus siirtyi suojeluskunnalle. Talo paloi myöhemmin.
Talon menetys vaikutti yhdistyksen toimintaan. Yhdistyksellä oli edelleen tavoitteena uuden toimitilan saaminen. 1930-luvulla erityisesti pienmaanomistajat eivät uskaltaneet myydä toimitilan paikkaa. Kuitenkin 1937 räätäli Torvinen suostui myymään yhden hehtaarin tilan, jolla sijaitsi pienehkö mökki. Tällä paikalla on nykyinen uudisrakennus, jonka omistaa Kempeleen Vasemmisto.
Olisin toivonut, että muun muassa perimätietoa käsiteltäisiin myös Työväenliikkeen osalta. Esimerkiksi 1930 vasemmistolaiset kolme valtuutettua pakotettiin kotikäynnin tuloksena allekirjoittamaan eropaperit.
Vuonna 2000 pidettiin Kempeleen työväenliikkeen 100-vuotisjuhlat. Juhlan valmistelu tapahtui molempien vasemmistopuolueiden toimesta. Kuitenkin toinen osa puoli ei noteerannut 100-vuotisjuhlaa.
Kempeleen työväenliikkeen historiasta on laadittu 1900-2002 ”kansan painos”. Artikkelissa nousee esille uuden työväenyhdityksen 80-vuotisjuhlat maaliskuussa 2017. (100-vuotis juhlatkin on pidetty.)
Historiasta kerrotaan painettavan kovakantinen kirja.
Lieneekö merkitystä sillä, onko kovakantinen vai paperinen ”kansan painos”. Historiateokset pakkaa löytämään harvoista kodeista ”hiljaisen” paikan.
On valitettavaa, että nykyiset toimijat eivät perehdy historiaan ja näin arvokas tieto jää pimentoon.