Iiris Jurmu, Lotta Paananen, Juhani Luhtavaara ja Akseli Paananen miettivät hetken syvään. Kovin radikaalia tai dramaattista ei mieleen ole jäänyt.
– Ehkä ne Riikka Moilasen ihmisroskapuheet. Ne muistan, Juhani heittää ja saa Akselin nyökyttelemään vieressä.
Iiris nostaa esille Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpiin liittyvän uutisoinnin.
– Lisäksi ilmastonmuutosasiat, Brexit... Sekä terrorismi.
Myös Lottaa ilmastonmuutosasiat ovat mietityttäneet.
– Vaikka asia tiedostetaan, ei sille kuitenkaan mitään tehdä! Kaikki päättäjät pitäisi saada mukaan, hän teroittaa.
Ilmastonmuutos herättää nopeasti laajaa keskustelua. Nuoret seuraavat asiaan liittyvää uutisointia. Se on saanut heidät pohtimaan myös omaa ekologisuuttaan. Juhani sanoo olevan aika pysäyttävää, jos jo huhtikuussa kerrotaan, että maailma on kuluttanut vuosittaisen laskennallisen luonnonvarakiintiönsä.
– Jokainen voi tehdä jotain. Jos kaikki ajattelevat, että omalla panoksella ei ole merkitystä, ei mitään tapahdukaan!
Lotta miettii jokaisen voivan tehdä hyvää esimerkiksi vähentämällä veden- ja sähkönkulutusta.
Juhani tuumaa lyhentäneen ”puolen tunnin suihkuja”.
– Ne ovat olleet minulle herätyskeino, hän virnistää.
Akseli muistelee kuulleensa, että keskimäärin yhdellä suihkukerralla kuluu 60 litraa vettä. Se on paljon.
– Esimerkiksi urheilusuorituksen jälkeen käyn vain nopeassa suihkussa, hän toteaa.
Iiris sanoo muovipussien tilalle tarjottujen kangaspussien olevan hyvä asia, mutta niissäkin piilee ongelma: puuvillan tuottaminen vie paljon vettä. Siksi olisi hyvä, jos kauppakassina hyödynnettäisiin vain yhtä kestokassia.
– Ylipäätään kannattaa hyödyntää laadukkaita tuotteita, jotka kestävät mahdollisimman pitkään, hän muistuttaa.
Tupoksen koulussa tarjoillaan kerran viikossa kasvisruokaa, mikä Iiriksen mielestä on hienoa. Akseli sen sijaan voisi lopettaa kasvispäivän kokonaan.
– Enemmistö varmasti tykkää normaaliruuasta. Kasvisruokapäivänä hävikkiä tulee enemmän. Silloin pitäisi olla tarjolla myös lihavaihtoehto. Omilla valinnoilla voi tehdä ilmastonmuutoksen eteen sen minkä pystyy, mutta en voisi kuvitellakaan pelastavani maailmaa alkamalla vegaaniksi, hän jyrähtää.
Lotta muistuttaa, ettei yksi ihminen voi kaikkea tehdä.
– En koe syyllisyydentunnetta maailman tilanteesta, mutta asia pitää kohdata ja miettiä. Tärkeintä olisi saada päättäjät tekemään yhteistyötä.
Samaa mieltä on Juhani.
– On tärkeää, että näitä asioita edes miettii, hän summaa.
Pressiklubilaiset uskovat ilmastonmuutosaiheiden olevan esillä vahvasti myös alkaneen vuoden uutisissa. Mutta mistä muusta vuosi 2019 tullaan muistamaan?
– Eduskuntavaaleista!, Akseli tietää.
Iiris uskoo ympäristöpolitiikan lisäksi esillä olevan radikalisoitumisen ja syrjäytymisen ehkäisy, Trump, Yhdysvaltojen ja Kiinan suhteet – sekä Brexit moninaisine kuvioineen.
– Joko Venäjällä on presidentivaalit?, Lotta miettii.
– Meillä uutisoidaan varmasti se, jos presidenttimme Aaro-poika oppii kävelemään, Iiris hymyilee.
Juhani arvelee maailmalla syntyvän uuden tanssitrendin, joka nytkyttäisi lanteita myös Suomessa. Kiekkomiehenä hän ei usko Suomen MM-kultaan.
– Toivoa on, mutta se on pieni. Emme saa parhaimpia pelaajia mukaan, kuten esimerkiksi Kanada. Meillä oma liiga ei ole niin laadukas. Pronssista ehkä voimme taistella Venäjää tai Ruotsia vastaan. Veikkaan Kanadan vievän mestaruuden.
Lotta miettii, että kesästä ei ainakaan tule samanlaista kuin viime vuonna.
– Lunta juhannuksena?, Iiris jatkaa.
– Sataispa kunnolla!, Juhani lisää.
– Mutta jos ilma on huono, ei ihmisiä hukukaan niin paljon, Iiris tietää.
– Jos Youtube ei toimi jatkossa Euroopassa, niin teen varmaan sitten järkevämpiä asioita, Juhani pohdiskelee.
Youtuben toimitusjohtaja on maalaillut blogitekstistään Eurooppaa ilman videopalvelua, jos EU:n tekijänoikeuslainsäädäntö tiukkenee. Euroopan komissio on tosin nämä pelot lakaissut maton alle.
– Onhan siitä hyötyäkin. Minäkin opin neulomaan Youtube-videoiden avulla, Lotta sanoo.
Entä millainen tästä vuodesta pressiklubilaisille itselleen on tulossa?
Varmasti mieleenpainuva. Nuoret päättävät peruskoulunsa ja suuntaavat jatko-opintoihin. Iiris on hakemassa IB-lukioon, Lotta Oulun lyseon lukioon, Akseli Madetojan musiikkilukioon ja Juhani Kastellin urheilulukioon. Juhanin tie tosin voi viedä kauemmaskin Tupoksesta.
– Kesäkuussa selviää, lähdenkö pelaamaan jääkiekkoa Rauman Lukkoon. Silloin menisin Rauman lyseon lukioon, hän valottaa.
Nelikko uskoo tämän vuoden painottuvan pitkälti opintoihin. Akseli arvelee kaveriajan vähentyvän. Samoin Iiris.
– Olen varmaan seuraavat kolme vuotta kotona, koulussa ja kirjastossa. Koulu on nyt tärkein, että saa hyvät paperit. Täytyy kuitenkin muistaa, että lukio on jatkokoulutuksen ensimmäinen askel, Iiris kiteyttää.