RANTALAKEUS Maataloustuottajien ei tarvitse tiukassa taloustilanteessa kantaa huolta ainakaan maataloustukien maksatusaikatauluista. Tyrnävällä vieraillut maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen vakuuttaa, että aikataulut ovat pitäneet.
– Osana hallituksen budjettia maataloudelle hyväksyttiin yhteensä 50 miljoonan euron kriisipaketti. Samalla tukimaksatuksia pystyttiin aikaistamaan, Tiilikainen muistuttaa.
Esimerkiksi viime marraskuussa maksettiin keväälle 2017 kaavaillut 20 miljoonan euron tuet. Myös EU:n suorien tukien maksatusta aikaistettiin.
Tuottajien ahdinkoa Venäjän talouspakotteiden ja huonojen viljavuosien puristuksessa on helpotettu myös lainojen takaisinmaksuaikatauluja lykkäämällä.
– Venäjä-pakotteet iskivät erityisen rajusti etenkin maidontuotantotiloihin. Kun kaikille tiloille ei löytynyt jatkajaa, pakotteet nopeuttivat tilojen lopettamispäätöstä.
Tiilikainen uskoo, että kyse on pysyvästä rakennemuutoksesta, joka vauhdittui poikkeuksellisessa tilanteessa.
– Toivottavasti tilanne Venäjällä muuttuu.
Tiilikaisen mukaan nyt olisikin tarkkaan pohdittava, mitä maataloustuottajien ahdingolle olisi poliittisin keinoin tehtävissä. Heikko kannattavuus ja suoranainen syöksykierre olisi katkaistava.
– Tuotteista on saatava parempi markkinahinta. Se taas tapahtuu lisäämällä vientiä, vahvistamalla suomalaista kulutusta ja takaamalla maataloustuottajalle oikeudenmukainen osuus elintarvikeketjussa. Tuottaja ei saa olla orpopojan asemassa.
Tiilikainen muistuttaa, että voimaan tulevan asetuksen mukaan liha- ja maitotuotteisiin pitää merkitä myös lihan ja maidon alkuperämaa.
– Kun Suomi täyttää marras-joulukuun vaihteessa sata vuotta, puolen vuoden siirtymäajan aikana yritykset ovat ehtineet vaihtaa tuotteiden pakkausmerkinnät niin, että alkuperämerkinnät näkyvät.
Muutos on Tiilikaisen mukaan ennen kaikkea kuluttajan etu.
– Kyse on myös suomalaisten tuotteiden aseman vahvistamista ja niiden kulutuksen edistämisestä.
Maatalousministeri kertoo käyneensä vastikään Aasiassa vienninedistämismatkalla elintarvikealan suomalaistoimijoiden kanssa.
– Esimerkiksi Kiinassa sianlihamarkkinat ovat auki suomalaisille. Valitettavasti vain elintarvikeviennin osaajista on kova puute. Heitä on nyt ryhdyttävä kouluttamaan. Tavoitteena on käynnistää elintarvikeviennin ammattikorkeakoulutason koulutus.
– On myös muistettava vientiyritysten kokemus: vientikanavan avaaminen ulkomaille vaatii pitkäjänteistä työtä.
Euroopan komissiossa on herätty epäterveisiin kauppatapoihin ja elintarvikekaupan keskittymisen negatiivisiin vaikutuksiin maataloustuottajille.
– Olemme keskustelleet tästä paljon muiden EU-maiden maatalousministereiden kanssa. Olemme yhtä mieltä siitä, että viivyttelyyn ei ole aikaa. Asia pitää korjata.
Muista Euroopan maista on tullut myös positiivisia signaaleja: lihan- ja maidontuotannon toimialat ovat olleet jo puoli vuotta kasvussa.
– Toivotaan, että tämä ilmiö näkyy kohta kaikkialla Suomessa.
Suomessakin maatalouden investoinnit kääntyivät jo viime vuoden puolella kasvuun.