Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Tun­te­mat­to­man so­ti­laan ryk­men­tin (JR 8) tun­te­mat­to­mam­pi sotatie Li­min­gas­sa

Siellä jossain.
Siellä jossain.
Kuva: Sot.virk. U.Laukka

Kirjailija, akateemikko Väinö Linnan Tuntematon sotilas -romaanin esikuvana pidetään Jalkaväkirykmentti 8:nnen ensimmäisen pataljoonan konekiväärikomppaniaa. Teos on kuluneen syksyn aikana ollut usein esillä mediassa kirjan kolmannen filmatisoinnin jälkeen. Monet ovat käyneet katsomassa tämän elokuvan. Eniten katsojia on kuitenkin kerännyt Edvin Laineen ohjaama elokuva yli kahdella miljoonalla katsojallaan. Tämä Suomen huomattavimmaksi sotakirjaksi arvioidun teoksen esikuvana olleen rykmentin historia liittyy hetkellisesti Limingan historiaan lokakuun alussa 1944, kun JR 8 majoittui Liminkaan jatkosodan ja Lapin sodan taitekohdassa.

Esikuvaksi nimetyn rykmentin sotatie ei päättynyt romaanin tavoin jatkosotaan, vaan se jatkui vielä sen jälkeenkin. Rykmenttiä komentanut everstiluutnantti K. O. Riitasuo siirtyi 28.9.1944 divisioona 7:n tehtäviin, kunnes JR 8:s sai uuden komentajan everstiluutnantti Laaksosta jatkosodan päättyessä, kun pataljoonat siirtyivät Pohjois-Karjalasta pohjoiseen.

Jalkaväkirykmentin ensimmäinen pataljoona lähti kapteeni Hyvärisen, toinen pataljoona kapteeni Pietiläisen ja kolmas kapteeni Ivakon johdolla kohti pohjoista ja Lapin sotaan tavoitteena taistelut Tornionlaaksossa. Rykmentin konekiväärikomppanioita käski tässä vaiheessa majuri Priha.

Joukot nousivat junaan 29.9.-30.9. Hammaslahden ja Tohmajärven asemilta. Toisen ja kolmannen pataljoonan reitti eteni kohti Pohjois-Pohjanmaata reitillä Hammaslahti - Joensuu - Varkaus - Seinäjoki - Ruukki. Viimeisimpään jäi toinen pataljoona, kunnes se siirtyi marssien Liminkaan saapuen sinne 2.10., klo 15.30. Kolmas pataljoona tuli suoraan Limingan asemalle 2.10.1944, klo 23.00.

Tuntemattoman sotilaan ensimmäinen pataljoona matkusti junalla toista reittiä, sillä juna kulki Kontiolahden - Nurmeksen - Kontiomäen - Iisalmen ja Ylivieskan kautta Ouluun pysähtyen useita kertoja. Pataljoona ruokaili matkalla neljä kertaa. Iisalmen asemalla junamatkaa viivästytti kolmen vaunun suistuminen kiskoilta. Pataljoona joutui menemään Oulun asemalle ja palaamaan marssien klo 8.00 kohti Liminkaa. Pataljoona ruokaili matkalla klo 10.00-11.00 ja saapui perille klo 17.00. Pataljoonan majoittui telttoihin Ketunmaahan. Sotapäiväkirjan mukaan rykmentin komentopaikaksi tuli kaksi kilometriä Limingan asemalta sijainnut Hongiston talo.

Konekiväärikomppaniat saapuivat vasta seuraavana yönä 3.10., klo 04.00. Majoittuminen tapahtui purkamisen jälkeen kolmen kilometrin päässä sijainneelle majoitusalueelle aamulla kello viisi. Heti aamulla komentaja tarkisti majoitusalueen. Koko rykmentille määrättiin koulutustehtäviä, mutta miehistö otti kouluttautumisen vastahankaisesti vastaan. Samana päivänä viideltä iltapäivältä tuli jo tieto, että 15. komppania siirtyisi Toppilaan, koska Bore 9 -laiva oli lähtemässä myöhemmin illalla klo. 22.00. Komppania lähtikin marssimaan Toppilaan klo 19.00.

Puolenpäivän jälkeen 4.10. ryhdyttiin kotiuttamaan rykmentin vanhimpia ikäluokkia 1906 asti, yhteensä 300 miestä. He matkustivat Limingan asemalta junalla omiin suojeluskuntapiireihinsä. Divisioona 11:nnen komentaja määräsi samana päivänä, että rykmentin piti olla valmiina lastaukseen Toppilan satamassa 5. lokakuuta. Komentaja kävi tarkastamassa ennakolta iltapäivällä lastauspaikan Toppilassa. Illalla tuli kuitenkin käsky, että lähtö siirtyi myöhemmin määrättävään aikaan.

Siirto-operaatioiden peruuttamisien vuoksi rykmentti ryhtyi 5.10. lähtien auttamaan liminkalaisia maanviljelystöissä. Seuraavana päivänä 6.10. valjastettiin jo 100 hevosta soranajoon maantielle aseman ja rykmentin majoitusalueen välillä eli ilmeisesti Ketunmaan kylätielle. Soranajon tarkasti myös JR 8:nnen komentaja. Osa sotilaista vietti tämän päivän myös viljankorjuu- ja kyntötöissä.

Seuraavana päivänä komentaja Laakso Ouluun ja Toppilaan. Rykmentin sotilaat jatkoivat vielä liminkalaisten auttamista maanviljelyksessä, koska syystyöt olivat käynnissä. Työvoimatarve peltotöihin oli suuri ja samanaikaisesti miehet olivat vielä rintamalla tai palaamassa sieltä.

Rykmentin 1 200 miestä viettivät jumalanpalvelusta Limingan kirkossa 8.10., klo 10.00 alkaen. Ensimmäisestä pataljoonasta tähän jumalanpalvelukseen osallistui kapteeni Halosen johdolla yhteensä 350 miestä.

Kun jumalanpalvelusta pidettiin, tuli käsky divisioonan esikunnasta klo 10.35. Kahden pataljoonan ja kevyt rykmentin esikunta tuli viipymättä marssia Toppilaan. Jumalanpalvelusta ei keskeytetty, eikä komentajaa häiritty, vaan käsky annettiin hänelle vasta jumalanpalveluksen jälkeen klo. 11.20. Tämä käsky koski vain toista ja kolmatta pataljoonaa sekä 40 tärkeintä ajoneuvoa.

Ensimmäinen eli Tuntemattoman sotilaan pataljoona sekä muut joukot jäivät toistaiseksi Liminkaan pataljoonankomentajan johdettavaksi, mutta jo klo 16.15 vs. komentaja Hyvärinen sai käskyn siirtyä Toppilaan. Pataljoona lähti majoitusalueelta klo. 18.00. Marssirivistön alkupään oli sivuutettava Limingan asema klo 19.00 mukaan lukien ensimmäinen pataljoona ja kaikki loput joukot. JR 8:nnen komentaja Laakso lähti Limingasta kohti Toppilaa klo 21.20 ja sai komentopaikan Per Brahe -laivasta.

Rykmentti saapui useilla laivoilla Tornion Röyttään 9.10. Seuraavana päivänä 10.10., klo 07.45 komentaja Laakso sai käskyn Alatornion pappilaan koota rykmentti Pistokosken maastoon. Näin Tuntemattoman sotilaan rykmentti oli valmis kohtamaan saksalaiset sotilaat Lapin sodassa.