Minkälaista palautetta kuntajohtajan on työssään siedettävä? Missä kulkee häirinnän ja uhkailun raja?
Tampereen yliopiston yliopistonlehtori Jenni Airaksisen vetämässä tutkimushankkeessa halutaan selvittää kuntien luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden kokemaa uhkailua ja häirintää.
Helmikuussa käynnistyvä, Sietämisen rajat – mikä on häirintää ja mikä uhkailua? -nimeä kantava tutkimus pyrkii antamaan laajemman kuvan kuntien johtamisessa ilmenevästä häirinnästä.
– Onneksi nyt kuntajohtajat uskaltavat tulla asian kanssa ulos. Se on tärkeää, Airaksinen kiittelee.
Hän tutkii työssään kunta- ja aluejohtamista. Kuntajohtajille on tehty hyvinvointikyselyjä säännöllisesti, mutta luottamushenkilöiden osalta tilanne on toinen. Siksi Airaksinen suunnittelee tutkimuksensa painottuvan kuntapäättäjiin.
– Lopullisesti tutkimus valmistuu ensi vuoden kevääksi ennen kuntavaaleja. On todella harmillista, että moni luottamushenkilö kokee, ettei halua enää asettua ehdolle kuntalaispalautteen vuoksi, Jenni Airaksinen sanoo.
Kuntajohtajien hyvinvointia selvitettiin Kuntaliiton, Kevan ja Kuntajohtajat ry:n toimesta kaksi vuotta sitten. Tuolloin erilaista häirintää koki 41 prosenttia vastaajista.
Mikä tilanne on paikallisesti? Rantalakeus lähetti aiheesta sähköpostikyselyn lakeuden kuntajohtajille. Suurin osa on kohdannut erilaista häirintää, mutta moni vastanneista huomauttaa kynnyksen kritiikin sietämiselle olevan kuntajohtajilla tavanomaista korkeampi.
– Jokainen on erilainen ja kokee asiat eri tavoin. Yksi kohauttaa olkaansa jollekin kritiikille ja toinen saattaa menettää siitä jopa työkykynsä. Mielestäni kenenkään ei tarvitse sietää epäasiallisuutta, häirintää tai uhkailua – olipa se millä tavalla tahansa esitettyä, Tyrnävän kunnanjohtaja Vesa Anttila sanoo.
Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi sanoo hänkin arvostelun, kritiikin ja palautteen kuuluvan työhön, mutta niidenkin osalta on oikeus edellyttää normaaleja käytöstapoja ja arvostusta.
– Minkäänlaista väkivaltaa, painostamista, uhkailua, maalittamista tai solvaamista ei kenenkään tarvitse sietää. Joskus palaute voi olla äänekästä ja vihaista, mutta mitään rajuja ylilyöntejä en ole suoranaisesti kokenut, Lohi kertoo.
Lue lisää 29.1. Rantalakeudesta painettuna tai diginä!
Naiset kokivat eniten häirintää
Kuntajohtajien työhyvinvointikysely on toteutettu Kevan ja Kuntajohtajat ry:n yhteistyönä kuusi kertaa. Ensimmäinen kysely tehtiin 2007 ja viimeisin 2018. Siinä oli mukana myös Kuntaliitto. Pääpaino tutkimuksessa on kuntajohtajien jaksamisessa, työhyvinvoinnissa ja sitä tukevissa sekä kuormittavissa tekijöissä.
2018 tutkimuksessa olivat ensi kertaa mukana kysymykset työn eettisyyteen sekä häirintään ja uhkailuun liittyen. Kyselyyn vastasi 184 kuntajohtajaa.
41 prosenttia kuntajohtajista koki uhkailua tai häirintää.
Kyselyn mukaan naiset kokivat häirintää selvästi useammin kuin miehet. Vanhimmat ja pitkään kuntajohtajana toimineet kokivat häirintää muita vähemmän. Yli puolet häirintää kokeneista on joutunut useamman kuin yhden häirintätavan kohteeksi. Asiaton palaute mediassa on selvästi yleisin häirinnän tapa.
Kyselyn mukaan päätösten vastustaminen koetaan yleisimmäksi uhkailun tai häirinnän syyksi.
Mikä on kuntajohtajan työssä parasta? Mikä taas on haastavinta tai kuormittavinta?
Limingan kunnanjohtaja Pekka Rajala sanoo työn monipuolisuuden ja vaihtelevuuden olevan työn parhaita puolia. Haastavimmaksi hän listaa epäsäännöllisen työajan. Laaja-alaiset ja monipuoliset tehtävät miellyttävät myös Lumijoen kunnanjohtaja Paula Karsi-Ruokolaista, vaikka ”joskus raskasta onkin”.
– Hyvä työilmapiiri ja rakentava yhteistyö luottamushenkilöiden kanssa ovat myönteisiä asioita, hän toteaa.
Karsi-Ruokolainen sanoo olevansa työssään näköalapaikalla.
– Pidän myös yhteistyöstä Oulun seudun kuntajohtajien kanssa.
Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala ei löydä työstään huonoja puolia. Hän kiittelee tehtävän monipuolisuutta ja vaativuutta. Kaupunginjohtaja on töissä koko ajan.
– Tehtävässä ei ole työaikaa, joten päivät ovat hyvin pitkiä ja työntäyteisiä. Työ on lähellä ihmisiä ja erittäin mielenkiintoinen. Viihdyn työssäni.
Tyrnävän kunnanjohtaja Vesa Anttila muistuttaa, että kunnanjohtajan tehtävään hakeutuessa tulee ymmärtää haasteellisten asioiden olevan koko ajan läsnä.
– Uskon, että jokaisesta haasteesta selviää. Pitää vain keksiä keinot ja ratkaista kulloinenkin ongelma. Sitä helpottaa ihmisten välinen luottamus, yhteistyö ja oikea asenne.
Työn huonoksi puoleksi hän listaa sen, ettei vapaa-ajan ongelmia juuri ole.
– Toki se voi johtua omasta luonteesta, että haluaa tehdä aina parhaansa eikä ”ihan hyvä” riitä.
Valtiovallan poukkuileva kuntapolitiikka jurppii Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohea. Se häiritsee hänen mielestään arkipäiväistä työntekoa ja toiminnan sekä talouden pitkäjänteistä suunnittelua.
– Viihdyn työssäni hyvin. Kunnassa eri toimijoiden kesken vallitseva yhteistyön, keskinäisen arvostuksen ja eteenpäin menemisen ilmapiiri antavat valtavasti voimaa työhön, Lohi summaa.
Hailuodon kunnanjohtaja Aki Heiskanen pitää pienen kunnan johtamisesta. Työssä pääsee liikkumaan strategisen johtamisen ja käytännön työn välillä.
– Yleisesti en ajattele, että joku on hyvin tai huonosti, vaan pyrin ajattelemaan, että on ratkaistavia asioita, joihin voin omilla toimillani ja yhteistyössä muiden kanssa vaikuttaa.