Tsek­kos­lo­va­kis­sa Tatran rin­teil­lä repesi pol­vi­lum­pio – 1960-lu­vun suun­nis­ta­ja­täh­ti Mauno Ker­vi­nen juoksi silti kisan

Kempele
<p>Vain osa kempeleläisen Mauno Kervisen saamista suunnistusmitaleista on tässä taulussa. Kervinen vaikutti hetken myös Oulun Tarmon suunnistusjaostossa. Hän irtisanoutui johtokunnan jäsenyydestä 70-luvun puolivälissä, kun kokouksissa puhuttiin politiikkaa. – Sanoin lähteväni, koska luulin tulleeni urheiluseuran kokoukseen ja tulinkin puoluetoimistoon. Samalla annoin Tarmon jäsenkirjan pois. En ole ollenkaan poliittinen ihminen.</p> <p>Pohjoissuomalaisissa lehdissä kerrottiin värikkäästi Kervisen menestyksestä kansainvälisissä kilpailuissa Keski-Euroopassa.</p>
Vain osa kempeleläisen Mauno Kervisen saamista suunnistusmitaleista on tässä taulussa. Kervinen vaikutti hetken myös Oulun Tarmon suunnistusjaostossa. Hän irtisanoutui johtokunnan jäsenyydestä 70-luvun puolivälissä, kun kokouksissa puhuttiin politiikkaa. – Sanoin lähteväni, koska luulin tulleeni urheiluseuran kokoukseen ja tulinkin puoluetoimistoon. Samalla annoin Tarmon jäsenkirjan pois. En ole ollenkaan poliittinen ihminen.
Vain osa kempeleläisen Mauno Kervisen saamista suunnistusmitaleista on tässä taulussa. Kervinen vaikutti hetken myös Oulun Tarmon suunnistusjaostossa. Hän irtisanoutui johtokunnan jäsenyydestä 70-luvun puolivälissä, kun kokouksissa puhuttiin politiikkaa. – Sanoin lähteväni, koska luulin tulleeni urheiluseuran kokoukseen ja tulinkin puoluetoimistoon. Samalla annoin Tarmon jäsenkirjan pois. En ole ollenkaan poliittinen ihminen.
Kuva: Heli Rintala

Mauno Kervisellä riittää mielenkiintoisia tarinoita vaikka kuinka paljon. Vaatimattomuus ottaa kuitenkin vallan, kun tulee puhe hänen urheilusaavutuksistaan. Vasta lehtileikkeitä ja mitalitauluja silmäillessä selviää, että Kervinen kuului 1960-luvulla maamme suunnistajien kärkikymmenikköön, saavutti kansainvälisten suunnistuskilpailujen voittoja ja kisasi tasaväkisesti monien kansainvälisten huippusuunnistajien seurassa.

– Unkarissa voitin ruotsalaisen Anders Moreliuksen, joka oli samana vuonna suunnistanut MM-kisoissa pronssia. Tsekkoslovakiassa hävisin maailman huippusuunnistajiin kuuluneelle norjalaiselle Magne Nystadille niukasti, Kervinen muistelee.

Kervisen muistista tippuu kisoja, vuosilukuja ja maita kuin liukuhihnalta.

Kilpailumatkat Tsekkoslovakiassa, Unkarissa ja Itä-Saksassa saattoivat kestää viisikin viikkoa. Oli voittoja ja niukkoja tappioita, haavereitakin. Eräs niistä jäi erityisesti mieleen. Se tapahtui Tsekkoslovakiassa, Tatra-vuoriston haastavassa maastossa vuonna 1963.

– Menin alarinteessä nurin niin, että polveen tuli iso haava. Kun aloin ihmetellä jalkojeni kastumista, vasta sitten huomasin, että koko polvilumpio oli näkyvissä. Juoksin kisan kuitenkin loppuun. Sen jälkeen minut vieteiin ommeltavaksi sairaalaan.

Lue lisää 9.9. Rantalakeudesta painettuna tai diginä!

Mainos
Rantalakeuden pelit

Pelaa Rantalakeuden digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä