Liminka Voisivat ottaa eduskunnassa mallia!
Tupoksen yhtenäiskoulun kokoushuoneessa käy vilkas puheensorina. Kuusi yhdeksäsluokkalaista nuorta esittelee mielenkiintoisia näkökulmia, haastaa toisiaan, kuuntelee ja keskustelee. Sulassa sovussa, vaikkeivät ole kaikista asioista samaa mieltä.
– Eduskunnassa vain haukutaan toisia. Oppositio valittaa asioista, mutta heillä ei ole esittää parempiakaan ratkaisuja, tuumaa Eetu Kinnunen.
Kuusikko on koolla ensimmäisessä Tupoksen Pressiklubin istunnossa. Tiedoksi päättäjille: politiikka kiinnostaa nuoria. Nyt välituntipuheissa on erityisesti vallannut sijaa Yhdysvaltojen presidenttikisa. Ovatpa koululaiset asettaneet vetojakin vaalituloksesta.
Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, ettei vastaava likainen vaalitaisto sopisi Suomeen.
– Se on aikamoista showta, Elias Holm tiivistää.
– Itse olen seurannut useita vaaliväittelyitä. Kallistun Hillary Clintonin puolelle. En pidä Donald Trumpista. Lisäksi Hillarylla on enemmän kokemusta. Trump ei vain ole hyvä ehdokas, Viivi Kajula huomauttaa.
Clintonille äänensä antaisivat myös Riina Timonen, Aleksi Vuollo ja Veikka Hintikka.
Sen sijaan Elias ja Eetu eivät pidä kumpaakaan oikeana vaihtoehtona.
– Olisi mielenkiintoista, jos kisassa olisi kolmas ehdokas, jolla oikeasti olisi mahdollisuuksia. En tiedä, onko hyvä, jos amerikkalaiset äänestävät kahdesta huonosta vähemmän pahan vaihtoehdon, Eetu miettii.
Kaikki tuomitsevat Trumpin käyttäytymisen. Riina huomauttaa, etteivät rasistiset ja seksistiset jutut kuulu keskusteluun – eivätkä todellakaan presidentinvaaleihin.
– On tyhmää, että ehdokkaat vain hyökkäävät toisiaan vastaan koko ajan.
– Kyse on kuitenkin tavoitteesta päästä maailman vaikutusvaltaisimmaksi ihmiseksi, Veikka jatkaa.
Riina toivoisi Yhdysvaltojen saavan nykyisen kaltaisen presidentin. Obama osaa hänen mukaansa esiintyä rauhallisesti. Lisäksi maan ensimmäinen tummaihoinen presidentti on saanut hyviä asioita aikaiseksi.
– Presidentin pitää olla kaikkien johtaja, ei vain valkoisten keski-ikäisten miesten, Viivi puhahtaa.
Yhdysvaltojen roolia maailmanpoliisina nuoret pitävät hyvänä. Presidenttivalinnassa korostuukin heidän mukaansa supervallan mahdollisuudet ylläpitää hyviä suhteita kaikkialle maailmaan. Myös Venäjälle.
– Viihde pitäisi jättää vaaleista pois. Pitäisi miettiä koko maapallon hyvinvointia, Elias toivoo.
Palataan kotimaan politiikkaan. Nykyiselle presidentillemme yhdeksäsluokkalaiset antaisivat jatkokauden. Kaikki olisivat valmiita valitsemaan Suomelle myös maahanmuuttajataustaisen johtajan.
– Miksikäs ei? Minulle on ihan normaalia sekin, että meillä voisi olla naispresidentti. Olin pieni, kun Tarja Halonen oli virassa. Silloin luulin, että naispresidenttejä on ollut aina, Viivi toteaa.
Pitäisikö 16-vuotiaiden päästä äänestämään seuraavissa presidentivaaleissa?
– Ei, tiivistää Aleksi kaikkien kannan. Riina selventää:
– Pitää ajatella yhteistä hyvää. 16-vuotiaat eivät välttämättä miettisi asiaa tarkemmin, vaan äänestäisivät jotain ehdokasta esimerkiksi kavereiden painostuksesta.
Avarakatseisia nuoret ovat myös maahanmuuttajien suhteen. He ovat seuranneet tarkkaan Eurooppaa kohdannutta pakolaiskriisiä ja sen vaikutusta Suomeen. Porukka on yksimielistä: ihmisiä ei saisi luokitella ihonvärin, uskonnon tai muun taustan vuoksi.
– Ärsyttää, kun sanotaan, että omat ongelmat pitäisi ensin hoitaa ennen turvapaikanhakijoiden vastaanottamista. Omia ongelmia riittää varmasti aina, täydellistä ei tule olemaan koskaan. Mutta nämä ihmiset ovat oikeasti avun tarpeessa, Viivi sanoo.
Riina harmittelee suomalaisten ennakkoluuloista suhtautumista muualta tuleviin. Hän toivoo, ettei rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten takia leimattaisi koko kansaa.
Pojilla on omakohtaisia kokemuksia maahanmuuttajien tapaamisesta. He pitävät hyvänä asiana, että Liminkaan perustettiin hätämajoitusyksikkö. Heidän mielestään kuntaan pitäisi ottaa jatkossa kiintiöpakolaisia.
– Nuorisotalolla olen heitä kohdannut. Kaikki morottivat reippaasti. Mukavia tyyppejä, Aleksi kertoo.
– Harmi vaan, että suomalaiset ovat aika juroja. Muualta tulevat tervehtivät ystävällisesti, mutta me emme osaa vastata tervehdykseen. Jos meillä olisi enemmän muualta tulleita, voisivat meidänkin asenteet muuttua, Veikka uskoo.
Kotouttamisen avaimia ovat nuorten mielestä suomen kielen opettaminen, koulutus ja työpaikan saaminen.
– Eikä heille tarvitsisi maksaa tukia, jos saavat työstään rahaa, Elias toteaa.
Koulullekin kuusikko heittää toiveen. Nuorten mielestä oppitunneillakin voitaisiin keskustella maahanmuuttajatilanteesta.
– Muutoinkin keskustelua pitäisi saada enemmän aikaan, Viivi kehottaa.
Lopuksi pressiklubilaiset kiinnittävät huomion Limingan harrastusmahdollisuuksiin. Asia herättää vilkasta keskustelua.
– Lätkää ja salibandya täällä voi harrastaa, mutta entä jos ei tahdo joukkueurheiluun mukaan tai edes urheiluseuraan. Kaikkia ei kiinnosta kilpaileminen, Veikka huomauttaa.
– Ei täällä ole muuta, hän jatkaa.
– No onhan täällä!, Elias puolustaa. – Esimerkiksi uudet maastopyöräreitit. Niitä aion käydä kokeilemassa.
– No joo, frisbeegolfia käyn joskus testaamassa, Veikka myöntyy.
Yhdeksäsluokkalaiset ovat yhtä mieltä siitä, että harrastustiloja ja muun muassa liikuntasalivuoroja tarvittaisiin lisää.
Eetu heittää pöytään pääkaupunkiseudulla toimivan konseptin. Pienellä pääsymaksulla pääsee urheiluhallissa pelaamaan eri lajeja ilman kuulumista joukkueeseen.
– Tuossa on ideaa, kiittelee Aleksi.
– Hyvä Eetu!, jatkaa Riina.
Tytöt toisivat Liminkaan lisää mahdollisuuksia harrastaa esimerkiksi tanssia. Myös joogasali olisi kova juttu.
Elias haluaisi laittaa jalalla koreasti. Häntä harmittaa, että esimerkiksi diskoja järjestetään vain ala-asteikäisille. Tosin hän paljastaa myös yläkoululaisten syyllistyvään oman ikäluokkansa sortamiseen. Veikka kertoo syyn.
– Meidän diskot järjestetään luokkaretkirahojen keräämiseksi. Silloin ne pitää suunnata alakoululaisille.
– Yläluokkalaiset ostaisivat vain pääsylipun, eivät osallistuisi onnenpyörään ja muuhun, Viivi tietää.
– Mutta Liminkaan tarvittaisiin yrittäjävetoinen disko, Elias vaatii.
Veikka toivoo Liminkaan ja myös Tupokseen lisää tiloja, missä nuoret voisivat viettää keskenään aikaa. Esimerkiksi nuorisotalo voisi olla avoinna myös viikonloppuisin.
– Nyt kun ollaan kaverilla, mietimme mihin mennään. Sitten hypätään mopon kyytiin, käydään Salessa ja tullaan takaisin, Veikkaa harmittaa.
Tupoksen Pressiklubi
Mukana kuusi Tupoksen yhtenäiskoulun yhdeksäsluokkalaista, jotka kerran kuukaudessa pohtivat uutisaiheita.
Pressiklubin muodostavat Viivi Kajula, Riina Timonen, Aleksi Vuollo, Elias Holm, Veikka Hintikka ja Eetu Kinnunen.
Pressiklubi on osa Rantalakeuden ja koulun välistä mediayhteistyötä. Eri luokat muun muassa tuottavat tekstejä lehteen. Oppilaat pääsevät myös näkemään ja kokemaan lehden tekemistä.