Toi­veis­sa vah­vis­taa Tyr­nä­vän- ja Än­ges­le­vän­joen har­jus­kan­taa – "Varoja pitäisi saada myös ka­la­kan­nan ke­hit­tä­mi­seen"

Tyrnävä
Teuvo Karhu saattelee puolentoista kiloisia kirjolohia Tyrnävänjokeen tai Ängeslevänjokeen.
Teuvo Karhu saattelee puolentoista kiloisia kirjolohia Tyrnävänjokeen tai Ängeslevänjokeen.
Kuva: Tapani Tasanto

Tyrnävän- ja Ängeslevänjoen kalastuskunta on istuttanut jokeen kymmeniä kiloja kirjolohta sekä Tyrnävän- että Ängeslevänjokeen.

Kaloja istutettiin useampaan paikkaan sillä ajatuksella, että ne pääsevät leviämään sekä jokien ylä- että alavirtaan.

Kalastuskunta pitää tarkemmat istutuspaikat salassa, koska aiempina vuosina kalat saatettiin pyytää olemattomiin saman tien, kun istutuspaikat ovat olleet yleisessä tiedossa.

Nyt kalastajia halutaan muistuttaa, että kalastuksen luonteeseen kuuluu oikean ottipaikan löytäminen oikeaan aikaan ja oikealla pyyntivälineellä.

Joessa on myös luonnonmukainen kalakanta, joten saaliksi voi saada myös ahvenia, haukia tai harreja.

Kalastuskunnan puheenjohtaja Tero Väliahon mukaan istutuksia tehtiin suunnilleen saman verran kuin aiempinakin vuosina. Vaikkei kirjolohi ole jokien luontainen asukas, näitä jalokaloja istuttamalla saadaan kalastajat liikkeelle ja lupamaksuja kalastuskunnan kirstuun.

– Istutuksia voidaan tehdä niillä varoilla, joita saadaan lupamaksuista, Väliaho muistuttaa.

– Lupamaksut ovat viime vuosina nippa nappa riittäneet, mutta varoja pitäisi saada myös kalakannan vahvistamiseen ja kehittämiseen, hän sanoo.

Lue lisää 10.6. Rantalakeudesta painettuna tai diginä!

Ilmoita asiavirheestä