Lumijoen rajanaapuri Karinkanta ilmaisi muutama vuosi sitten halunsa irtautua Siikajoen kunnasta ja liittyä osaksi Lumijokea. Kyläseura järjesti äänestyksen, jossa Karinkannan sadasta äänioikeutusta 55 äänesti Lumijokeen liittymisen puolesta ja 22 äänesti vastaan. Äänestystuloksen pohjalta alettiin puuhata osakuntaliitosta, jonka nokkamieheksi ryhtyi tuolloin Siikajoen perussuomalaisten kunnanvaltuutettuna toiminut karinkantalainen Martti Eskola. Valtiovarainministeriö hylkäsi liitosesityksen vuoden 2015 kesäkuussa.
Mikä mahtaa olla karinkantalaisten tunne tänä päivänä? Vieläkö kylällä haaveillaan Lumijokeen liittymisestä?
– Kyllä varmasti on edelleen ihmiset Lumijokeen liittymisen kannalla. Joku on tosin saattanut muuttaa mieltään sen jälkeen, kun lapset ovat aloittaneet koulun Siikajoenkylän koulussa. Mutta ei ole kauaa siitä, kun asiasta käytiin keskustelua karinkantalaisten omassa Facebook-ryhmässä, nykyisin varavaltuutettuna toimiva Martti Eskola kertoo.
Eskola tietää, ettei Siikajoen ja Lumijoen välistä kuntajakoa muuteta pelkästään karinkantalaisten toiveiden pohjalta. Suurimpana jarruna hän näkee Siikajoen kuntapäättäjät.
– Kunnanvaltuuston päätös kaatoi hankkeen aiemminkin. Jos kunta on asiaa vastaan, sitä ministeriö vain katsoo. Karinkannassa on isoja tiloja ja firmoja, joten Siikajoki ei halua päästää kultakylästään irti. Lumijoki olisi sen sijaan ottanut meidät yksimielisesti vastaan.
Karinkanta on nykyisin osa Siikajoen kuntaa, joka syntyi vuonna 2007 Siikajoen ja Ruukin kuntaliitoksessa. Kuntien yhdistyessä kuntakeskus siirtyi vanhalta Siikajoelta Ruukkiin, mikä tarkoitti sitä, että osa palveluista siirtyi noin 40 kilometrin päähän karinkantalaisista.
– Kuntaliitoksen jälkeen Siikajoenkylältä on lopetettu palveluja ja esimerkiksi terveyskeskuksen palvelut ovat supistuneet. Enää on oikeastaan vain yhtenäiskoulu. Ja sitähän ei tiedä, milloin sekin ajetaan alas, Eskola heittää.
Eskola kertoo suurimman osan karinkantalaisista suuntaavan asioille Lumijoen suuntaan. Kuntarajan toisella puolella käydään muun muassa kaupassa, postissa ja kirjastossa.
– Lumijoki on niin näppärän matkan päässä, ja Lumijokea rakennetaan koko ajan tänne Karinkantaan päin. Kuntien rajat alkavat olla jo kohta asuttuja. Ja Varjakkaankin on Karinkannasta helppo mennä, kun meillä on suora tie rantaa myöten, kertoo noin puolentoista kilometrin päässä Lumijoen rajasta asuva Eskola.
Karinkantaa hän kuvailee kyläksi, joka vetää väkeä rauhallisuutensa ja luonnonläheisyytensä ansiosta. Vetovoimasta kertoo esimerkiksi se, että myyntiin tulevat talot menevät nopeasti kaupaksi.
– Tällä hetkellä täällä ei taida olla yhtään taloa tyhjillään.
Eskolan silmissä Lumijoen kunta näyttäytyy elävänä ja kasvavana kuntana. Hän uumoilee, että Lumijokeen liittyminen toisi Karinkantaan uutta eloa.
– Kylmä totuus on se, että jos raja olisi tuonnempana, Karinkanta kasvaisi vielä enemmän. Kulkusuunta täältä on kuitenkin useimmilla Ouluun päin.
Karinkannan osakuntaliitos on laitettu vireille kaksi kertaa, ja molemmilla kerroilla esitys on saanut kielteisen päätöksen. Eskolan mukaan viimeisimmällä kerralla oli selkeästi aistittavissa, että karinkantalaiset ovat halukkaita muutokseen. Myös Lumijoen myönteinen suhtautuminen on jäänyt hänen mieleensä lämpimänä muistona.
– Se oli hieno tunne, kun kävimme Lumijoen kunnanhallitukselle asiaa esittelemässä. He ottivat meidän siellä tosi hyvin vastaan.
Vieläkö Eskola lähtisi itse toisen kerran vetämään osakuntaliitosasiaa, jos kyläläiset sitä toivoisivat?
– Kun aiemmin lähdin asiaa viemään eteenpäin, sanoin, että katsotaan mikä tulos tulee ja sitten pulinat pois. Enää en siihen hommaan itse lähtisi, mutta jos joku muu lähtee vetämään, niin olen kyllä mukana, mies lupaa.
– Ja niinhän sitä sanotaan, että kolmas kerta toden sanoo. Mutta ensimmäisenä pitäisi saada Siikajoen kunnan pää kääntymään ja sitten vasta lähteä viemään asiaa ministeriöön, hän jatkaa.
Entä millä mielin Eskola odottaa sote- ja maakuntauudistusta? Voisiko se tuoda helpotusta syrjäkylän elämään?
– En odota, että se tuo helpotusta – päinvastoin uskon, että se vielä palvelut vielä kauemmas. Esimerkkinä voi mainita suunnitelmat Raahen sairaalan leikkaustoiminnan lopettamisesta. Miksi pienet ja turvalliset yksiköt halutaan lopettaa? Se on aivan järjetöntä hommaa, hän päättää.