KEMPELE Tämänvuotisen Kempeleen kulttuuripalkinnon saanut Timo Still todistaa haastatteluhetkellä todeksi sen, mitä häntä palkinnonsaajaksi esittäneet korostivat. Mies on kannustava, yhteistyökykyinen ja yhteisöllisyyttä edistävä. Hän käyttää mieluummin sanaa ”me” kuin ”minä”.
Ei ole mikään ihme, että kulttuuripalkinto luovutettiin juuri Stillille. Kempele-seuran puuhamiehenä hän on ollut talkoolaisten kanssa kunnostamassa museolla olevaa turpasmökkiä, innostanut ihmisiä osallistumaan Kempeleen museolla järjestettäviin tapahtumiin ja järjestänyt kirjastossa Kempeleen 150-vuotisjuhlavuoteen liittyviä luentoja.
Ehkä näkyvin voimanponnistus oli kuitenkin Kempele-seuran kokoama teos Kempele – meri luovutti helmen, joka paisui vaatimattomista aikeista huolimatta 186 tarinan ja yli kolmensadan sivun sivun kovakantiseksi opukseksi. Still veti nelihenkistä juhlajulkaisutoimikuntaa.
– Minä kun tykkään tällaisista projekteista, Still sanoo.
Isoja projekteja Stillin aktiviteetit ovat olleetkin. Turpasmökinkin kunnostuksesta oli puhuttu vuosia. Asia alkoi edetä, kun Kempele-seuraan perustettiin toimikunta, jota Still ryhtyi vetämään. Hän marssi yhdessä Kempele-seuran puheenjohtaja Risto Laitisen kanssa kunnanvirastoon kiinteistöpäällikön puheille. Seura tarjoutui kunnostamaan mökin talkoovoimin, jos kunta vastaa asiantuntija-avusta ja materiaaleista.
– Olimme tehneet toimintasuunnitelman mökin kunnostuksesta. Kunnan viranhaltijat katsoivat vähän silmät pyöreinä, että mitäs ukkoja tänne saapui, Still naurahtaa.
Pohjois-Pohjanmaan museo hyväksyi kunnostussuunnitelmat ja antoi ohjeita mökin ennallistamiseen. Kempele-seuran talkoolaisten lisäksi mukaan innostui muun muassa urheiluseurojen, kyläyhdistysten ja eläkeläisjärjestöjen aktiiveja. Talkooväki kunnosti mökin kaikki kantavat rakenteet, leikkasi kunnan pelloilta sopivia turppaita ja latoi ne paikoilleen.
– Mökki oli päässyt todella huonoon kuntoon. Turpasseinät olivat sortuneet, kantavat rakenteet lahonneet ja vesikatto oli uusimisen tarpeessa. Saimme hankittua Nivalasta päreitä, joilla katoimme turpasmökin lisäksi myös pihapiirin savusaunan, Still muistelee.
Turpasmökin viimeisteltiin myös sisäpuolelta pinkopahvien ja vanhojen sanomalehtien avulla. Leivinuunikin korjattiin.
Kesällä 2016 aloitettu kunnostustyö saatiin päätökseen keväällä 2017.
– Työelämässä ja näissä projekteissa on mietittävä toimivaa ja kustannustehokasta tapaa tehdä asioita. Se vaatii usein sinnikkyyttä: ei pidä lannistua heti ensimmäisestä vastoinkäymisestä, vaan yrittää toisella tavalla. Siten niitä onnistumisiakin syntyy.
Syksyllä 2016 Kempele-seurassa ryhdyttiin suunnittelemaan Kempele-juhlakirjaa.
– Kempeleen ja Suomen juhlavuoden ohjelmaa suunnitellut kirjasto- ja kulttuuritoimenjohtaja Anne Toppari tiedusteli, olisimmeko me valmiita kokoamaan kempeleläisten tarinoita. Suostuimme siihen mielihyvin, kun se vähän Kempele-seuran tonttia olikin.
Aluksi oli tarkoitus julkaista hieman tavanomaista tuhdimpi Juhlakurpponen, mutta sadan tarinan sijaan juttuja alkoi kertyi roimasti enemmän. Myös Still istui muiden juhlajulkaisutoimikunnan jäsenten tapaan monissa kempeleläiskeittiössä jutustelemassa ja juomassa kahvia. Tarinointitunteja kertyi satoja.
– Juteltiin siinä paljon muustakin kuin kirjaan tulevista asioista. Projekti antoi itsellenikin paljon. Sitä oli mieluisaa ja palkitsevaa tehdä. Sain uusia tuttavia ja kavereita ja kuulin paljon asioita, joita en aiemmin ollut tiennyt.
Still korostaa tämän talkooponnistuksen olleen palkitsevaa ja arvokasta, koska siitä jää jälkipolville dokumentti. Hän tähdentää sen olleen kempeleläisten yhteinen hanke.
– Olen saanut projektista runsaasti hyvää palautetta, mitä arvostan suuresti. Se kantaa kohti uusia haasteita.
Kempeleen kulttuuripalkinto luovutettiin Timo Stillille Kempeleen kunnanhallituksen kokouksessa viime maanantaina.
Timo Still
Sai Kempeleen vuoden 2017 kulttuuripalkinnon.
Palkitsemisperusteden mukaan Timo Still on tehnyt ahkerasti, laadukkaasti ja pyyteettömästi työtä Kempeleen kulttuuriperinteen keräämisessä. Hän on kannustavalla ja yhteistyökykyisellä persoonallaan tuonut kunnalle positiivista julkisuutta ja edistänyt yhteisöllisyyttä talkoovoimin toteutetuilla julkaisuilla ja kotiseutumuseon eri hankkeilla.
Eläkkeellä, työskennellyt oululaisissa logistiikka-alan yrityksissä muun muassa kuljetus-, liikenne- ja markkinointipäällikkönä.
Stillin vanhemmat muuttivat Kempeleeseen vuonna 1955. Still asui Oulussa kymmenkunta vuotta, mutta muutti perheensä kanssa takaisin Ketolanperälle vuonna 1980.
Kempele-seuran johtokunnassa vuodesta 2014 lähtien. Mukana myös Rantalakeuden Eläkkeensaajien toiminnassa.
Kirjoittanut tai ollut mukana tekemässä kolmea kirjaa: Maanläheistä ja maistuvaa – oululaisten kuorma-autoilijoiden muistoja , Voimistelu- ja urheiluseura Kempeleen Kiri 100 vuotta (yhdessä Kaisa Kervisen kanssa) sekä Kempele – meri luovutti helmen (Juhlajulkaisutoimikunnan kanssa).
