HAILUOTO Lähiaikoina ehkä luovon tunnetuin käsityö, tikkuröijy eli luotolainen löytyy Museoviraston ylläpitämästä Elävän perinnön wikiluettelosta. Wikiluettelo tallentaa eri alojen aineetonta kulttuuriperintöä Unescon sopimuksen mukaisesti.
– Teksti on wikiluetteloon on melkein valmis. Vielä sitä pitää hieman oikolukea, kertoo Hailuoto-seuran puheenjohtaja Auli Sipola.
Tallentamisella ei suinkaan ole hätä, sillä tikkuröijyperinne ei ole hiipumassa.
Viimeksi seuran järjestämässä tikkuröijypiirissä oli 27 naista. Joku oli tullut Kempeleestä asti. Myös miehiä on ollut mukana opettelemassa luotolaisen tekemistä.
Pienuudestaan huolimatta Hailuoto-seura on aikaansaapa yhdistys, jonka toimintaa käynnistyy toden teolla kevään tullen, kun Hailuoto-seuran talo, Galleria Luoto ja Luovon Puoji avaa taas ovensa.
Galleria Luodossa on tänä vuonna esillä Heidi Toivaisen töitä.
Toinen kesän taiteilijoista päätetään myöhemmin.
Vuonna 2008 Hailuodon kunnalta yhdellä eurolla ostettu vanha osuuskaupan talo onkin ollut tärkeässä roolissa seuran toiminnassa. Vuokratuloja on tullut Luovon Puojilta ja PolarMoss Oy:ltä, joka vuokraa yläkerran asuntoa kesäkaudeksi thaimaalaisille jäkälänpoimijoille.
– Taloa kunnostetaan paljon talkoilla. Viime kesän katonkorjaukseen palkkasimme vuokratuloilla paikallisen yrittäjän. Keväisin ja syksyisin pidämme siivoustalkoita, kertoo Sipola.
– Tänä vuonna rakennus pitäisi maalata...
S-ryhmän lehti Yhteishyvä on julkaissut juttusarjaa vanhoista Osuuskaupan rakennuksista ja niiden uusiokäytöstä. Tänä vuonna juttusarjassa kerrotaan myös Hailuoto-seuran talosta.
Täyteen vauhtiinsa seuran toiminta pääsee maaliskuussa, jolloin järjestetään perinteinen Hälli-päivä. Silloin valitaan myös uusi Kellokas. Tänä vuonna Hälli-päivä järjestetään Marjaniemessä.
– Joskus se on ollut AitoHelmi-salissa, kerran Hyypänmäelläkin. Tänä vuonna teemana on luotsaus Marjaniemessä. Tilaisuudessa haastatellaan kolmea luotsauksen parissa työskennellyttä tai työskentelevää henkilöä, Sipola kertoo.
Muistakin vakiintuneista tapahtumista on haluttu pitää kiinni. Seura järjestää Ojakylällä joka kesä Myllynkäännön.
– Mylly on perinteisesti käännetty naisvoimin, ja niin nytkin. Tapahtumaan on tullut aina paljon ihmisiä laulamaan ja paistamaan makkaraa. Siellä on myös Hyde Park -tyyppinen tapahtuma myllyn portailla.
Yhdistyksen syksyisin järjestämät kotiseuturetket ovat suuntautuneet paikkoihin, joihin ei muuten tule mentyä: hieman jo unohtuneisiin kalastajakyliin esimerkiksi Hietaniemeen tai Iso-Härkäsäikkään.
Hailuoto-seura avustaa tarvittaessa myös muiden järjestämiä tapahtumia. Seura osallistuu Kotiseutupäivien lisäksi myös Hailuodon musiikkipäivien talkoisiin.
Susanna Rapinoja ja Liisa Louhela ovat koonneet seuran tuella Tarinoiden saari -kirjan, joka julkistetaan ensi kesänä. Tarinaperinnettä on saatu koottua talteen, mikä onkin Hailuoto-seuran toiminnan ydintä.
– Seuran tarkoitus on muun muassa kotiseututietouden ja ihmisten viihtyvyyden lisääminen sekä paikallisen kulttuurin vaaliminen ja ylläpitäminen, muistuttaa Sipola.
Sipola on ollut vastikään 20 vuotta täyttäneen kotiseutuyhdistyksen puheenjohtajana viitisen vuotta. Hailuodossa syntyneelle naiselle Hailuoto-seuran tekemän työn tärkeys on itsestään selvää. Ja saareen muuttaneetkin voivat löytää seuran kautta jotain:
– Tämä on yksi väylä, jonka kautta Hailuotoon voi kotiutua. Me otamme kaikki tulijat lämmöllä vastaan.
Hailuoto-seura toimii
Talvisin tikkuröijypiiri kerran kuukaudessa.
18. maaliskuuta Hälli-päivät ja Kellokkaan julkistaminen Marjaniemessä.
Kesäkuussa taimienvaihtotapahtuma ja Heidi Toivaisen taidenäyttelyn avajaiset.
Heinäkuussa myllynkääntö ja taidenäyttelyn avajaiset.
Elokuussa Hailuodon musiikkipäiville osallistuminen ja hautausmaakävelyn järjestäminen Hailuodon kotiseutupäivien yhteydessä.
Syyskuussa kotiseuturetki.