Oulunsalo 90 vuoden merkkipaalun juuri ylittänyt Väinö Lahti muistelee tyytyväisin mielin aktiivivuosiaan Oulunsalossa. Oulun lentokenttää rakentamassa ollut mies päätyi nopeasti myös kunnan luottamustehtäviin.
Merijärvellä syntynyt Lahti oli vuosia Oulunsalon kunnanhallituksen puheenjohtajana.
Muitakin merkittäviä luottamustehtäviä rauhallisella miehellä oli. Kunnan luottamustehtävissä hän oli yli 20 vuotta. Osuuspankin hallintoelimiinkin hän kuului pitkään.
Myös seurakunnan luottamustehtäville hänellä riitti aikaa.
– Meillä oli hyvin sopuisaa yhteistyötä Oulunsalossa. Mukava niitä aikoja on muistella. Kun muutimme paikkakunnalle, täällä oli kolmisen tuhatta asukasta. Sitten alkoivat voimakkaat kasvun vuodet, jolloin rakennettiin kovasti. Rakennettiin esimerkiksi kouluja, uusi kunnantalo ja vuokra-asuntoja. Siitähän myös väkiluku alkoi selvästi kasvaa. Se oli hyvää yhdessä tekemisen aikaa, Lahti muistelee.
Väinö Lahden kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin juontaa synnyinpitäjään. Pienessä kunnassa vähänkään aktiivinen ihminen pääsi mukaan monenlaisiin toimintoihin. Niinpä Lahti oli pienestä asti mukana sekä nuoriso- että urheiluseuratoiminnassa. Johtotehtäviäkin osaavalle miehelle löytyi.
Erkki Haukipuro, Oulun läänin tuleva maaherra, oli Väinö Lahdelle tärkeä esikuva. Merijärven vuosina Väinö Lahdessa syttyi kipinä yhteiskunnallisiin asioihin.
– Urheiluseura Merijärven Kestävä toimi niihin aikoihin vireästi. Esimerkiksi 1950-luvun alussa meillä oli hyvä miesten viestijuoksujoukkue. Oulun ympärijuoksussa olimme maalaisseuroista kärkipäässä. Myös nuorisoseuran näytelmissä olimme aktiivisesti mukana, Lahti kertoo.
– Pääsin Haukipuron mukana tutustumaan asioihin laidasta laitaan. Muistelen häntä erityisellä lämmöllä, hän sanoo.
Maalaistalon poikana Väinö Lahti tottui jo varhain kovaan työhön. Se oli sen ajan tapa, eikä Lahti muistele sitä pahalla. Maanviljelys oli niihin aikoihin alkeellista, mutta jostakin oli leipä otettava.
– Kaikkien oli opittava tekemään osansa. Sirppijuusto on minullakin sormessa peltotöistä muistona. Pokasahasavotta, suon kuokkiminen, ojankaivuu ja pärekattotalkoot ovat tulleet minullekin nuorena tutuiksi, hän kertoo.
Keväällä 1944 Lahti sai kutsun armeijaan nostomieheksi.
Hän oli vasta 17-vuotias astuessaan palvelukseen. Koulutuspaikkana oli aluksi Limingan emäntäkoulu.
Rintamalle asti Lahti ei kerennyt.
– Tuli rauha ja poikaset päästettiin kotiin kasvamaan. Poikasiahan me olimme, keveitä ja karvattomia pojankosseja. Vasta parin vuoden päästä jouduin alokkaaksi, Lahti muistelee.
Lahden tie Merijärveltä johti opiskelemaan Ouluun. Mies valmistui rakennusmestariksi. Aluksi tie vei pariksi vuodeksi Etelä-Suomeen, mutta sitten löytyi vakituinen työ Oulun tielaitokselta, sen jälkeen rakennushallituksen Oulun piiristä. Työpaikka oli aluksi lentokentällä, sitten koko Oulun äänin alueella. Työpaikkojaan Lahti luonnehtii hyviksi ja mielenkiintoisiksi.
Lahdet asuivat aluksi kentän kupeessa työsuhdeasunnossa.
– Mutta sitten innostuimme vaimon kanssa oman kodin rakentamisajatuksesta. Omin käsin olen tämän talon rakentanut, Lentokentäniten varressa sijaitsevaa taloaan esittelevä Lahti kertoo.
Perheeseen syntyi vuosien saatossa kolme lasta.
Seuraavaa polvea Väinö Lahdella on kuusi ja neljättä polveakin jo yksi. Lahti asuu vaimonsa kuoleman jälkeen edelleen omakotitalossaan.
– Toimin pitkään vaimoni omaishoitajana. Aion asua omassa kodissa niin pitkään kuin suinkin mahdollista. Yritän pitää kunnostani hyvää huolta. Minulla on erilaisia kuntolaitteita ja käyn muutenkin kuntoilemassa. Henkistä puolta käyn ”huoltamassa” esimerkiksi ukkokerhossa ja muissa eläkeliiton kerhoissa.
Väinö Lahti on tyytyväinen elämäänsä Oulunsalon suuralueella, oululaisena, mutta sydämeltään hän on aina oulunsalolainen. Ouluun litittymistä hän seurasi sivusta, mutta ei katsellut sitä mielellään.
– Kyllä tämän asian kanssa pärjää, mutta palveluista oulunsalolaisten on pidettävä tiukasti kiinni. Terveyspalvelut ovat tärkeimmät. Niitä ei saa yhtään heikentää, Lahti sanoo ja pitää myönteisenä asiana Oulun kaupunginvaltuuston kouluverkkopäätöstä, joka takaa Oulunsalon lukion säilymisen ja Salonpään koulun kehittämisen.
Lahtea harmittaa vieläkin Oulun Osuuspankin Oulunsalon konttorin toiminnan lopettaminen muutama vuosi sitten.
– Pankki aliarvioi asiakkaitaan lopettamalla oman konttorin. Täällä on vielä esimerkiksi ikäihmisiä, joilla ei ole omaa tietokonetta eikä tietokonetaitoja, joten verkkopankkipalvelun käyttäminen ei silloin onnistu. Osuuspankin tuli rohkaista ja järjestää opastusta, että ihmiset oppisivat käyttämään uudenlaisia verkkopalveluita, Lahti sanoo.
– Kyllä me oulunsalolaisetkin haluamme olla osana digiaikaa ja pysyä kehityksessä mukana, pitkäaikainen kunnallismies toteaa.