Tätä kirjoittaessani istun junassa matkalla Ouluun hipihiljaa muiden suomalaisten parissa. Olen ollut Suomessa pari viikkoa kahdeksan kuukauden Espanjassa oleskelun jälkeen ja poden pienoista kulttuurishokkia kotimaatani kohtaan.
Luonnollisesti ensimmäisen iskun vyön alle antoi Luontoäiti. Olin valmis palaamaan välittömästi takaisin palmujen alle, kun kylmä ja räntäsaiteinen pohjoistuuli piiskasi vasten lämmössä hellineitä kasvojani. Valoisat myöhäiset illat sekä aikaiset aamut häiritsivät pimeisiin öihin tottunutta untani. Aurinko kuitenkin saapui ilokseni paistamaan ja saatoin todeta ikävöineeni luonnon keskelle hyvinkin paljon.
Seuraava hämmennyksen aihe olikin hiljaisuus. Helsingissä konetta vaihtaessani totesin, että kenttä on täynnä ihmisiä, mutta puhetta ei kuulu.
Olin tottunut siihen ääneen ja hälinään mitä espanjalaisista pääsee, että olin jo unohtanut miten hiljaista kansaa suomalaiset ovatkaan. Minä kun olen tunnettu höpöttäjä, tunsin oloni varsin kotoisaksi äänekkäisen espanjalaisten parissa.
Silti samaan aikaan nautin rauhallisuudesta ja siitä, ettei tikusta tarvitse vääntää asiaa.
Mutta mikä suurin nautinto olikaan lämmin asunto! Mitä luksusta olikaan lattialämmitys ja kun pystyt hipsuttelemaan kotona ilman sukkia pelkäämättä varpaiden jäätymistä.
Espanjan asunnot sopivat paremmin kuumaan lämpötilaan, nimittäin muutama kylmän kostea talvikuukausi, kivilattia ja ahkera villasukkien kulutus sai kaipaamaan lämpöistä suomalaista kotiani. Ja sauna. Sitä ei tarvitse edes perustella.
Ruuan hinta sai haukkomaan happea. Vaikka se kirpaisi, olen iloinen siitä, että tiedän mistä ruokani on. En tiedä missä Espanjassa syödyt filete de pollot oli kasvatettu ja mitä ne kanat olivat mahdollisesti syöneet. Olen hyvin kiitollinen suomalaisesta ruuasta.
Kummassakin maassa on hyvät ja huonot puolensa. Se mikä sopii toiselle, ei välttämättä sovi toiselle. Minä opin matkaltani paljon muutakin kuin vain uuden ammatin.
Opin uutta kulttuuria ja kieltä, avoimuutta ja rohkeutta.
Tunnen, että sydämelläni on kaksi kotia: (lähes) aina aurinkoinen Espanja ja vähintäänkin sään puolesta vaiherikas, rakas Suomi.