Tervaleppä on monelle Pohjois-Suomessa asuvalle varsin vieras laji. Helpommin sen löytääkin eteläisen Suomen kosteilta ja lehtomaisilta rannoilta. Tavallisesti kasvupaikka on muodostunut rannalla olevaan notkelmaan, jonne sade- ja tulvavesi helposti kerääntyy. Notkelma saattaa saada vetensä myös lähteestä. Hailuodon ja Limingan korkeudella esiintyy pieniä tervaleppäkorpia ja paikoitellen vielä hieman pohjoisempanakin.
Tavallisesti tervaleppäkorpi on vain parikymmentä metriä leveä rantakaistale. Etelä-Suomessa tilanne on toinen ja tervaleppä hallitsee pitkiäkin rantakaistaleita.
Kevät ottaa suuren harppauksen eteenpäin leppien aloittaessa kukinnan. Ensin aloittaa harmaaleppä ja joitakin päiviä myöhemmin tervaleppä. Keväinen ja lämmittävä auringonpaiste saa norkot avautumaan ja tuulen vire puhaltaa siitepölyn ilmoille.
Vihreän keltaiset kukkivat norkot ovat tärkeitä ravintokasveja ensimmäisille kevään hyönteisille, kuten nokkosperhosille. Tervalepän norkolla voi olla useita hyönteisiä kerralla mesiaterialla. Ilmaston lämmetessä on myös leppien kukinta hieman aikaistunut paikoittaen.
Tervaleppä on aloittanut kukintansa aikaisintaan huhtikuun jälkipuoliskolla parhaimmilla suojaisilla ja aurinkoisilla paikoilla. Nykyisin kukinta voi alkaa jo maaliskuun lopulla. Kukinnan alkaessa tervaleppä on vielä talviasuinen ja lehdet kasvavat vasta viikkojen päästä. Tervaleppä on talvella tärkeä ravintokasvi monille lintulajeille. Tervalepän norkoilla vierailevat mielellään muun muassa urpiainen, vihervarpunen, tikli ja sinitiainen.
Monelle tervaleppä on outo puulaji. Tervaleppä kasvaa usein paikoissa joissa ei yleensä liikuta, kuten soiden reunamilla ja märissä lehdoissa ja korpinotkelmissa. Parhaat tervaleppälehdot ovat nykyisin suojeltuja.
Tervaleppä on rantapuu ja Perämeren rannikolla harmaaleppä korvaa sen. Pohjois-Suomessa kasvaa harmaalepän alalajia, kuolanharmaaleppää, jonka lehdet muistuttavat tervalepän lehtiä. Onneksi tervalepän ja harmaalepän arvostus on viime vuosina kasvanut. Leppä ei enää pelkästään lennä ”leppäkeihäänä” polttopuuksi, vaan siitä tehdään muun muassa kauniita, punertavia paneeleita.