Tyrnävä – Olipa mukavaa kun sai täällä purkautua ja osallistua, huokaisi eräs Temmeksen koululle tors-tai-iltana keskustelemaan tullut kyläläinen.
Illan teemana oli paitsi keskustella ajankohtaisista asioista, myös ideoida tulevaisuutta ja miettiä, mitä Temmesjokivarren osayleiskaavalta halutaan. Aihe kiinnosti temmesläisiä, joskin huomattavasti enemmänkin osallistujia olisi mahtunut koulun liikuntasaliin.
Aluksi osayleiskaava herätti lievää epäluuloa. Miksi sellainen halutaan tehdä? Eikö ole jo sovittu, että jokivarsi säilytetään luonnonmukaisena ja rakentamattomana?
Aluearkkitehti Helena Illikainen rauhoitteli: luonnonläheisyys halutaan edelleen säilyttää, eikä jokivartta ole aikomusta rakentaa hallitsemattomasti täyteen.
– Keräämme nyt teidän ideoitanne ja näkemyksiänne kaavan laatimisen tueksi. Tulemme istumaan teidän kanssanne vielä muutaman muunkin illan tämän asian takia. Osayleiskaava on ainakin kahden vuoden prosessi, ja se vaatii teiltäkin pitkää pinnaa, Illikainen muistutti.
Kunnanjohtaja Marjukka Manninen huomautti, että suurin osa jokivartta reunustavista maista on yksityisten maanomistajien omistuksessa. Hän toivoi maanomistajilta rehellisiä vastauksia kysymykseen, kuinka moni olisi valmis rakentamaan tai myymään mailleen kaavoitetun tontin, jotta Temmekselle saataisiin lisää asutusta ja elinvoimaa.
– Ei ole järkevää tehdä isoa kaavoitustyötä, ellei tontteja laiteta koskaan myyntiin.
Ryhmätöissä päästiin itse asiaan, sillä Illikaisen vetämällä työpisteellä voitiin merkitä karttaan toiveita osayleiskaavan suhteen. Jokivarteen merkittiinkin hyviä asuinpaikkoja ja rakentamiselta rauhoitettuja virkistys- ja suojelualueita. Omakotiasutus haluttiin keskittää Temmeksen ydinkeskustan läheisyyteen ja lomamökit kauemmaksi keskustasta.
– Olette ilahduttavan yksimielisiä siitä, miltä Temmesjokivarren tulisi näyttää, Illikainen kiitteli yhteenvedossaan.
Sivistysjohtaja Jouni Kurkela ja sosiaali- ja terveysjohtaja Eliisa Tornberg luotsasivat työpistettä, jossa kerättiin kokoon ajatuksia Temmeksen vahvuuksista ja haasteista.
Tekstiä ilmestyi paperille nopeasti: vahvuuksia ovat maaseutumaisuus, Oulun läheisyys, hyvät liikenneyhteydet, toimivat peruspalvelut, kulttuurimaisema ja me-henki.
Temmeksen uhkina koettiin peruspalveluiden katoaminen, yhteisöllisyyden hajoaminen, asukasluvun väheneminen, ikääntyminen ja heikkenevä talous.
Talousjohtaja Tuula Marttisen johdolla mietittiin sitä, mikä tekee Temmeksestä elinvoimaisen. Temmesläiset toivoivat kunnan rakennusmääräysten tukevan elinvoimaa, ei estävän rakentamista. Myös harrastemahdollisuuksien arveltiin lisäävän elinvoimaa.
– Nuoret oppivat jo nuorina siihen, että Temmekseltä lähdetään pois 15-16 -vuotiaina. Tähän pitäisi tulla muutos, ryhmässä pohdiskeltiin.
Zetor-harrastuneisus ja Seppo Similän taidegalleria koettiin vetovoimatekijöiksi. Esimerkiksi kanoottiretket Temmesjokea pitkin merelle voisivat myös lisätä kylän vetovoimaa.
Mielenkiintoiset turistikohteet, yrittäjien hyvät toimintamahdollisuudet ja turvallinen ikääntyminen omalla kylällä koettiin myös vetovoimatekijöiksi. Meijeriä toivottiin yhteisölliseen käyttöön. Tulevaisuuden ympäristöltä temmesläiset toivoivat paitsi kestävää kehitystä ja ympäristön yleistä siisteyttä myös sitä, että kunta myisi halukkaille lisää omakotitontteja.
Jokirannan pajukot pitäisi raivata, joki kunnostaa ja uimapaikkoja lisätä.
Myös virkistysreittejä toivottiin lisää esimerkiksi hiihtäjille ja pyöräilijöille.
Marjukka Mannisen alustuksessa käytiin myös läpi kunnan ajankohtaisia asioita. Temmesläisten tunteita herkistänyt kiinteistöjen salkutus jäi Eila Hongan mielestä liian vähäiselle huomiolle.
– Olen pitänyt kahdeksan vuoden ajan kirjanpitoa esimerkiksi Temmestorin käyttäjien määrästä. Talvikuukausina siellä on sata käyttäjää kuukaudessa; on tuote-esittelyjä, kansalaisopiston ryhmiä ja kokouksia, Ronka muistuttaa.
– Uskaltaako tässä varauksia enää ottaa vastaan, jos Temmestori puretaan, hän pohtii.
Manninen tähdentää, ettei kiinteistön salkutus realisoitaviin tarkoita sitä, että se välittömästi tai edes välttämättä purettaisiin. Valtuusto tekee rakennuksen myymisestä tai purkamisesta aina erillisen päätöksen.
– Jos jollakulla on tarvetta tai kiinnostusta sellaiseen kiinteistöön, jolle kunnalla ei ole käyttöä, niin soitto meille, jotta voidaan aloittaa neuvottelut.
Yhdessä Limingan ja Lumijoen kanssa suunnitellun laajakaistan toivotaan yltävän myös Temmekselle, sillä se lisäisi varsinkin yritysten toimintamahdollisuuksia.
Manninen kertoo, että Haurukylään on tarkoitus tehdä laajempi, kiertotalouteen liittyvä aluesuunnittelma, johon on haettu hankerahaa. Myös alan yritysten kanssa käydään neuvotteluja.
– Alueelle voisi sijoittua esimerkiksi bio- ja kiertotalousalan yrityksiä. Mitään varastoaluetta siitä ei tehdä.
Vilkkaan ja keskustelevan illan päätteeksi koululta poistui tyytyväisen tuntuisia temmesläisiä.
– Tämmöinen ilta oli ihan positiivinen juttu, Eila Honkakin summaa.
Illan anti laitetaan Tyrnävän kunnan nettisivuille kommentointia varten.
– Aiomme pyytää tyrnäväläisiä nuoria tekemään videoita teemalla Tulevaisuuden Tyrnävä ja järjestää vastaavan tilaisuuden myös yrittäjille ja kolmannen sektorin toimijoille, kertoo Manninen.