Oulunsalon kirjaston monitoimitilasta saattaa tänä iltana kuulua hiukan tavallista rymäkämpää naurunremakkaa, sillä sinne rantautuu Oulun Nauruklubin järjestämä naurujoogatunti. Iltakuudesta eteenpäin tila toimii aikuisten sosiaalisena leikkipaikkana, jossa saa nauraa luvan kanssa – ja täysin ilman syytä.
Ryhmän vetäjänä nähdään oulunsalolainen Hanna Pietilä, joka on toiminut päätoimensa ohessa naurujoogaohjaajana vuodesta 2012 lähtien. Alkuun Oulun Nauruklubin toimintaa pyöritettiin Oulun Hyvän mielen talolla ja sittemmin Puolivälinkankaan Hiidenkiukaan yhteistilassa. Nyt maksuton ja kaikille avoin klubi tuodaan ensimmäistä kertaa Oulunsaloon.
Ensin Pietilä epäili kirjaston soveltuvuutta välillä äänekkääksikin äityvän naurujoogan järjestämispaikaksi. Tilan toimivuutta ei ole vielä käytännössä testattu, mutta kirjaston puolelta sille ainakin näytettiin vihreää valoa.
– Kirjaston henkilökunta sanoi, että kyllä täällä saa nauraa, Pietilä hymähtää.
Naurujoogaohjauksen aloitettuaan Pietilä on naurattanut lukuisia tilausryhmiä muun muassa yrityksissä. Nauruklubin toimintaa hän pitää osallistujien kannalta kaikista otollisimpana, sillä sinne kaikki osallistuvat vapaasta tahdostaan.
Naurujoogan idea perustuu siihen, ettei elimistömme ymmärrä eroa tekonauramisen ja oikean nauramisen välillä. Tämän ansiosta myös syyttä nauraminen saa stressihormonitason laskemaan ja hyvän mielen endorfiinit hyrräämään.
– Nauru rentouttaa ja siitä tulee hyvä olo. Myös ohjaajakin saa samalla saman huvin ja hyödyn, Pietilä summaa.
Kokoontumiskerroilla tehdään erilaisia tekonauruharjoituksia piirissä istuen tai seisten ja välillä saatetaan puhua myös siansaksaa. Pietilä kertoo aloittavansa harjoitukset lempeästi johdatellen, jottei kenelläkään tule vastareaktiota. Hän muistuttaa, ettei osallistujilta vaadita esiintymistä tai improvisaatiota saati edes vitsien kertomista tai ymmärtämistä. Nauraminenkaan ei ole pakollista, jos se ei onnistu.
– Jo pelkkä toisten naurun kuunteleminen aktivoi aivojemme empatianeuronit. Nauru tarttuu helposti ja tekonauru muuttuu oikeaksi nauruksi. Klubilla meillä on yhteinen sopimus, että siellä saa nauraa. Muissa yhteyksissä sosiaalisesta naurusta tulee outoa, jos se jatkuu liian kauan, Pietilä huomauttaa.
Mielenterveysalalla työskentelevä Pietilä tapaa työnsä kautta usein asiakkaita, jotka kertovat kadottaneensa elämästään ilon ja naurun. Naurujoogaa hän pitää varmana tapana löytää parempi fiilis. Lisäksi joogakokoontumiset voivat helpottaa naurun irtoamista myös arkielämän puolella.
– Olisi hyvä, jos elämässä olisi joka päivä naurua, Pietilä linjaa.
Pietilän mukaan nauruklubin kokoontumiset ovat hyvää lääkettä myös ihmisten yksinäisyyteen, sillä yhdessä nauraminen yhdistää entuudestaan tuntemattomia ihmisiä ja tuo tuttuuden tunnetta.
Hän toivoo, että ryhmään saataisiin mukaan myös niitä, jotka eivät ole niitä heittäytyvimpiä tyyppejä. Ryhmän vetäjänä hän kokee tehtäväkseen luoda kokoontumisiin turvallisen ympäristön, jossa jokainen uskaltautuu naurun vietäväksi.
– Tarkoitus on, että kaikilla olisi mukavaa. Tiedän, että se vaatii pientä rohkaistumista lähteä mukaan, mutta kannattaa tulla kokeilemaan!
Ohjaaja itse on löytänyt naurujoogasta apua muun muassa esiintymisjännitykseen ja muuhun sosiaaliseen jännittämiseen sekä yliajattelemisen hallitsemiseen. Ja kyllä – hän itsekin myöntää epäilleensä naurujoogan toimivuutta ennen kuin osallistui viikonlopun kestäneelle ohjaajakurssille.
– Ajattelin, että en varmaan osaa nauraa ja siitä tulee ihan kökköä. Mutta siellä sitten nauroin seitsemän minuuttia putkeen. Se vei mennessään, hän muistelee.
Oulunsalon ryhmä toteutuu, jos siihen tulee vähintään neljä osallistujaa.
Tämänpäiväistä kokoontumista seuraavat kerrat ilmoitetaan Facebookissa ja valonsoturi.fi-sivustolla.