LIMINKA Aina pitää olla toivoa.
Limingan koulutuskeskuksen, valtion koulukotien pohjoisimman yksikön johtaja Teija Tuuliainen muistuttaa, ettei sijoitetun nuoren vanhaa painolastia pidetä koulukodissa esillä.
– Vaikka menneisyys olisi millainen tahansa, pääsee nuori täällä aloittamaan kokonaan puhtaalta pöydältä. Siitä nuoret itse ovat kiitollisia.
Moni heistä saakin Limingassa uuden ponnahduslaudan elämään. Osa voi olla koulutuskeskuksessa sijoitettuna yli kuusi vuotta, minkä vuoksi koulukotivuodet ovat merkittävä roolissa nuoren aikuistumisessa. Nuoret myös pitävät yhteyttä entiseen asuinpaikkaansa lähtönsä jälkeen.
Osa entisistä koulukodin asukkaista toimii kokemusasiantuntijoina.
Koulutuskeskuksessa on 33 sijaishuoltopaikkaa. Limingan yksikön kivijalka on erityinen huolenpito, mistä monen nuoren sijoitus alkaa. Kyse on niin sanotusta suljetusta osastosta, jossa on kerrallaan enintään viisi nuorta. Uudet erityisen huolenpidon tilat valmistuivat vuosi sitten syksyllä.
– Vaativaa hoitoa tarvitsevia nuoria tulee meille eri puolilta Suomea. Erityisen huolenpidon jakso kestää maksimissaan 90 vuorokautta. Tämän jälkeen nuori palaa aikaisempaan sijoituspaikkaansa tai jatkaa meillä tehostetun hoidon osastolle. Sieltä siirrytään itsenäistymisen osastolle, Tuuliainen kertoo.
Viime vuonna Limingan koulutuskeskukseen tuli noin neljäkymmentä, 12-18 -vuotiasta nuorta. Heidän ongelmansa ovat moninaiset. Takana voi olla jo useita sijoituksia, päihde- ja mielenterveysongelmia, karkailua tai esimerkiksi takkuavaa koulunkäyntiä. Yli 95 prosenttia Limingaan sijoitettavista menee suoraan erityisen huolenpidon osastolle.
Teija Tuuliainen aloitti työskentelyn Limingan koulukodilla 11 vuotta sitten. Nuorten ongelmat ovat tuon jälkeen lisääntyneet.
– Päihdeongelmat ovat yhä laajempia, sillä uusia, erilaisia aineita on saatavilla. Mielenterveysongelmat ovat myös kasvussa. Osittain syy on siinä, että nykyään ne tunnistetaan paremmin kuin ennen.
Valtiolla on viisi koulukotia, minkä lisäksi Suomessa on kaksi yksityistä toimijaa. Sijoituspaikkojen määrä ei kuitenkaan ole riittävä. Tuuliainen laskee esimerkiksi erityiseen huolenpitoon jonottavan parhaimmillaan puolenkymmentä nuorta. Helpotusta tuo ensi vuoden alussa Nummelassa sijaitsevaan Vuorelan koulukotiin avattava erityisen huolenpidon osasto.
Limingan paikkamäärää ei olla näillä näkymin kasvattamassa. Ensi vuonna käynnistyy tehostetun hoidon osastojen rakennustyöt, mutta niillä korvataan alueelta jo puretut vanhat osastorakennukset. Tällä hetkellä osa nuorista on evakossa Limingan keskustassa.
Paikkoja tarvittaneen valtakunnallisesti kuitenkin lisää, sillä nuorten ongelmat eivät ole häviämässä. Teija Tuuliainen toivookin, että apu ei tulisi yhdellekään nuorelle liian myöhään.
– On myös tärkeää seurata, että nuori pääsee osaksi yhteiskuntaa.
Limingassa nuoria johdattaa parempaan elämään liki 70 ammattilaista, joista suurin osa työskentelee ohjaajina. Vuosi sitten koulutuskeskus sai pysyvän psykiatrin viran.
Tiloissa toimii myös Kylliälän koulu, missä opetusta on kymppiluokalle saakka. Suljetulta osastolta löytyvät omat koulutilat.
– Tavallinen arki opiskeluineen ja aikatauluineen on nuorille parasta mitä voimme tarjota, Tuuliainen huomauttaa.
Toki harrastusmahdollisuuksiakin on runsaasti. Niitä nuoret ovat saaneet myös itse ideoida. Toteutukseen asti ovat päätyneet muun muassa kiipeilyseinä, frisbeegolfrata ja kuntosali.
Aloitejärjestelmä, mihin nuorten lisäksi osallistuu myös henkilökunta, oli viime vuonna esillä Slovakian pääkaupungissa Bratislavassa, missä esiteltiin kaikkiaan 14 hyvää julkisen sektorin käytäntöä eri puolilta Eurooppaa.
– Pilotoimamme laatujärjestelmä Kartta otetaan käyttöön kaikissa valtion koulukodeissa, Teija Tuuliainen paljastaa.
Idea on yksinkertainen, mutta toimiva. Tänä vuonna nuoret ovat jättäneet Karttaan 23 aloitetta, työntekijät 58. Johtoryhmä käsittelee aloitteet kerran kuukaudessa. Osa etenee toteutettavaksi. Nuoret myös saavat tiedon oman aloitteensa kohtalosta.
– Olemme tehneet valtavasti laatutyötä yksikössämme. Olemme saavuttaneet toiminnassa ISO9001 -laatusertifikaatin sekä OHSAS18001 -turvallisuusjohtamisen sertifikaatin, minkä mukaan työturvallisuutta on kehitetty. Kaikki turvallisuuspoikkeamat raportoidaan ja käsitellään säännöllisesti. On tärkeää, että opimme näistäkin tilanteista.
Jos nuoret viihtyvät Limingan koulukodissa, niin Limingan koulutuskeskus on saanut kiitosta myös työpaikkana. Tuuliainen sanoo henkilöstöllä olevan hyvä tekemisen meininki. Hyvästä työpaikasta kertovat pitkäaikaiset työsuhteet, mutta myös se, että avoinna oleviin työpaikkoihin riittää hakijoita.
– Meillä ei ole esimerkiksi ollut vaikeuksia saada oikean koulutuksen saaneita miehiä ohjaajiksi. Meillä miesohjaajia on 58 prosenttia kokonaismäärästä, mutta eteläisen Suomen koulukodeissa luku voi olla paljon alhaisempi.
Joulun lähestyessä koulutuskeskuksen johtajalla on yksi toive. Se ei syleile maailmaa, mutta omalla tavallaan kertoo nykypäivästä.
– Toivoisin, että jokainen nuoremme pääsisi viettämään joulua omaan kotiinsa. Se ei kuitenkaan ole aina mahdollista – joko nuoren omasta tilanteesta tai kotioloista johtuen.
Limingan koulutuskeskus
Valtion koulukodit ovat vaativan sijaishuollon ja vaativan erityisen tuen perusopetuksen valtakunnallisia palveluntuottajia.
Valtion koulukodeilla on johtokunta, jonka Terveyden ja hyvinvoinnin laitos asettaa neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan.
Limingan yksikön juuret juontavat Nygårdin eli Kylliälän vuonna 1829 perustettuun, Tali-Ihantalassa sijainneeseen kasvatuslaitokseen.
Toisen maailmansodan jälkeen toiminta siirtyi Liminkaan. Uusi päärakennus valmistui 1957.
Limingan koulutuskeskuksessa on tällä hetkellä 33 sijaishuoltopaikkaa. Kivijalkana erityinen huolenpito.
Tiloissa toimii Kylliälän koulu.
Koulutuskeskuksessa työskentelee 64 sosiaali-, terveys- ja opetusalan ammattilaista.