Tapani Tölli toivoo pa­rem­paa kes­kus­te­lu­kult­tuu­ria – ei kannata lyödä haa­vo­ja, joita ei voi pa­ran­taa

Kuva: Heli Rintala

Kansanedustajatehtävät taakseen jättävä Tapani Tölli hieman epäröi, kannattaako tämä tarina kertoa. Kertomus Töllistä, presidentti Tarja Halosesta ja lippiksestä kuvastaa kuitenkin sitä, miten erilaisista taustoista ja lähtökohdista olevat ihmiset voivat löytää yhteyden. Tapahtuma on kerrottu Hannu Lehtilän Tarja Halosesta kertovassa kirjassa.

Keräilyharrastuksestaan tunnettu Halonen kyseli presidenttikaudellaan Tölliltä, mahtaisiko hänen kauttaan löytyä Hankkijan lippistä. Melkoisen vaivannäön jälkeen sellainen löytyi, ja Tölli kävi luovuttamassa sen Haloselle juhlallisesti presidentinlinnassa. – Tämä osoitti sen, että istituutionkin takana on aina ihminen.

Luottamus toistuu Töllin puheissa usein. Pitkäjänteistä ja tavoitteellista työtä voi tehdä vain, jos kumpikin osapuoli luottaa toisiinsa – riippumatta poliittisista näkemyksistä tai painotuksista.

Sanat mielenkiintoinen, haasteellinen, monipuolinen ja opettavainen vilahtelevat nekin Töllin lauseissa toistuvasti, kun hän kertaa poliittisia näköalapaikkojaan. Hän on vaikuttanut paitsi hallinto- ja kuntaministerinä, myös hallintovaliokunnan puheenjohtajana, valtiovarainvaliokunnassa ja perustuslakivaliokunnassa.

– Perustuslakivaliokunnassa olin kymmenen vuotta, joista viimeisen kauden sen varapuheenjohtajana. Se oli ehdottomasti raskain ja haasteellisin kauteni, koska ristipaineet valiokunnassa olivat niin kovat, hän sanoo viitaten kaatuneeseen sote- ja maakuntauudistukseen.

Tölli tähdentää, että asioista eri mieltä oleminen kuuluu parlamentarismiin. Se ei silti saisi halvaannuttaa päätöksentekokykyä. Sote- ja maakuntauudistuksessa näin näytti kuitenkin käyvän.

– Syntyi mielikuva, että uudistushanke pysähtyi perustuslaillisiin ongelmiin. Kyse oli kuitenkin lähinnä siitä, että uudistuksen läpi viemiseen ei ollut halua. Tehty työ ei mene kuitenkaan hukkaan, eikä lähtöruutuun ole paluuta.

– Nyt on katsottava eteenpäin. Kunhan kunnissa ei nyt tehtäisi hätiköityjä ulkoistuspäätöksiä.

Tölli korostaa, että vaikeatkin asiat saadaan vietyä maaliinsa, jos siihen löytyy yhteistä tahtoa. Esimerkiksi hän nostaa tiedustelulait, jotka vaativat paljon valmistelutyötä ja joiden vuoksi perustuslakiakin oli kiireellisesti muutettava. Tölli toimi tiedustelulakien parlamentaarisen seurantaryhmän puheenjohtajana.

– Tiedustelulakipaketti oli hyvä osoitus siitä, miten asioita voi hoitaa yhdessä. Miten avoimesti keskustellen voi hakea erilaisille näkemyksille ymmärrystä.

Kuusitoista vuotta on pitkä aika, ja Tölli sanoo jäävänsä kaipaamaan eniten ihmisiä. Vuosien varrella hänelle on syntynyt laaja verkosto ja paljon ystävyyssuhteita.

– On suuri rikkaus keskustella eri tavalla ajattelevien ihmisten kanssa! Usein julkisuudessa mielikuva eduskunnassa tehtävästä työstä on jotain aivan muuta kuin todellisuus. Ei yksittäisen kansanedustajan tekemää työtä mitata sillä, kuinka usein hän puhuu täysistunnossa tai tekee aloitteita. Varsinainen työ tehdään istuntosalin ulkopuolella.

Ihmisten arvostava kohtaaminen on Töllille tärkeää, olipa kyse sitten tasavallan presidentistä tai eduskuntatalon vahtimestarista. Tästäkin syystä hän on seurannut surullisena poliittisen keskustelun muuttumista populistiseksi tahallaan väärinymmärtämiseksi.

– Ei se vie keskustelua eteenpäin, jos toisen sanomisista luodaan uhkakuva, joka sitten ammutaan alas. Kun lausuu kärjekkäitä mielipiteitä, on muistettava, että niistä voi joutua myös vastuuseen. Ei kannata lyödä haavoja, joita ei voi parantaa.

Töllin mielestä kärkevään keskustelukulttuuriin ovat osasyyllisiä paitsi sosiaalinen, myös perinteinen media.

– Monet nuoren polven toimittajat eivät enää paneudu asioihin, vaan jutut on saatava äkkiä ulos. Usein vaikuttaa siltä, että kaikki eivät enää edes hahmota, miten yhteiskunta toimii. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö median olisi edelleen oltava kriittinen.

Töllin mielestä eduskunnan keskustelukulttuurista on varmaankin syytä puhua ennen kuin uusi kausi alkaa. Hän viittaa arvostamansa puhemiehen ja presidentin Kyösti Kallion sanoihin: Eduskunnan arvovalta paranee vain silloin, kun itse kukin käyttäytyy niin kuin parlamentaarikon sopii.

– Sen sijaan, että kärjistetään, olisi haettava asioita, jotka yhdistävät.

Komean tyrnäväläistalon kuistilla on useita pahvilaatikkopinoja odottamassa purkamista. Tölli on jo tyhjentänyt Helsingin työhuoneensa, mutta matkustaminen Tyrnävän ja pääkaupunkiseudun välillä ei lopu.

– Olen Suomen kuntaliiton hallituksen varapuheenjohtaja, ja Helsingissä on kokouksia joka toinen viikko. Tehtävät siis jatkuvat.

Nyt Tölli sanoo olevansa ennen kaikkea helpottunut. Onhan hänelle jo pitkään ollut selvää, että kulunut kansanedustajakausi on hänen viimeisensä.

– Kaikella on aikansa. Nyt on mahdollisuus olla enemmän perheen ja lastenlasten kanssa. Aion nyt käydä ehkä vähän useammin mökillä. Ja kotonakin riittää puuhaa.