LIMINKA – Kipeää tekee, jos talo täytyy myydä.
Limingan Nuorisoseuran varapuheenjohtaja Markku Berg ja johtokunnan jäsen Maarit Arola katselevat toisiaan vakavana. Nuorisoseuran taloudellinen tilanne ajoi johtokunnan siihen, että viime viikon Rantalakeudessa julkaistiin nuorisoseurantalon myynti-ilmoitus.
– Aluksi meni monta yötä valvoessa. Nyt pystyy jo nukkumaan. Mutta pahin lopputulos on edelleen se, että seura menee konkurssiin ja johtokunta vastaa veloista itse, Arola huokaa.
Palataan ajassa hieman taaksepäin. Nuorisoseuralla on järjestetty jo vuosien ajan talvikauden tanssitoimintaa. Tänä syksynä seuran verkkosivuille ilmestyi kuitenkin tiedote tanssien loppumisesta.
Syyskuun lopussa Rantalakeus uutisoi seuran heikentyneestä rahatilanteesta: kirstussa häämötti pohja, eikä puheenjohtajastakaan ollut kaikilla osapuolilla selvyyttä.
Berg ja Arola vahvistavat, että tilanne valkeni muulle johtokunnalle vasta, kun seurantalon huomattiin olevan kylmillään.
– Kuulimme sähköjen olevan poikki. Itse olin tansseissa useana lauantaina talkoissa, ja huomasin väen vähentyneen, mutta en osannut aavistaa tilanteen olevan näin huono, Maarit Arola summaa.
Kun aiemmin nuorisoseuran tanssien kävijäkeskiarvo oli parin sadan luokkaa, tipahti se tänä keväänä sataan.
– Aiemmin olemme toiminnasta saatujen tulojen avulla voineet ylläpitää kiinteistöä ja tehdä pieniä remontteja, Markku Berg huomauttaa.
Nyt tili on tyhjä. Esimerkiksi ohjelmatoimistoille seura on velkaa useita tuhansia euroja. Tarkkaa summaa kaksikko ei halua kertoa, mutta toteavat sen olevan merkittävä. Lisäksi seuralla on pankkilainaa.
– Pankin kanssa olemme neuvotelleet ja siellä tilanne ymmärretään. Myös ohjelmatoimistoihin olemme olleet jatkuvassa yhteydessä.
Miten tilanne pääsi näin pahaksi?
Berg ja Arola kertovat syyksi esiintyjätason muuttamisen. Aiemmin lauantaitansseissa on heidän mukaansa nähty nimekkäämpiä esiintyjiä, jotka vetivät väkeä Kuusamoa ja Iisalmea myöten.
– Tanssitoiminnasta vastannut puheenjohtaja päätti valita edullisempia esiintyjiä, sellaisia, jotka eivät vetäneet enää väkeä. Tätä asiaa ei käsitelty johtokunnassa lainkaan.
Heidän mukaansa myöskään seuran taloudellista tilannetta ei tuotu esille.
Rikosta asiassa ei epäillä. Tilit on tarkistettu, eikä laittomuuksia ole tapahtunut.
– Vastuuta olisi pitänyt jakaa enemmän, eikä tehdä yksin päätöksiä. Puheenjohtajan pitäisi kuunnella myös muita, Arola miettii.
Puheenjohtaja Matti Kamulaa johtokunnan muut viisi jäsentä eivät tapahtuneen jälkeen ole omien sanojensa mukaan tavoittaneet. Hän on virallisesti seuran puheenjohtaja vuoden loppuun asti, mutta ei ole enää mukana toiminnassa.
– Emme esimerkiksi tiedä, onko taloa vuokrattu ensi kesälle perhejuhliin.
Rantalakeus tavoitti Kamulan, joka ei halua kommentoida asiaa julkisesti. Hänen näkemyksensä eroavat kuitenkin esimerkiksi johtokunnan taloustilanteen tietämyksestä ja esiintyjien tasosta. Viime tanssikaudella nuorisoseuralla nähtiin muun muassa Meiju Suvas ja Anita Hirvonen, mutta tanssikansaa he eivät saaneet Liminkaan.
Johtokunnan jäsenet haluavat muistuttaa tilojen olevan edelleen vuokrattavissa. Niin kauan kuin talo on nuorisoseuran omistuksessa, pyritään tuloja hankkimaan talon käyttöä aktivoimalla.
– Tansseja emme voi aloittaa, sillä sana on kiirinyt nopeasti. Emme saa ohjelmatoimistoilta enää esiintyjiä.
Seura näkee kuitenkin mahdollisena, että joku voisi vuokrata tilat tanssien pyörittämiseen. Nuorisoseura on halukas pitämään edelleen kahviota.
– Meillä on ollut lauantaisin talkoissa kymmenkunta henkilöä. Olemme saaneet myös nuoria mukaan. Nyt harmittaa, että heille ei ole tarjota toimintaa, Maarit Arola kertoo.
Seurantalossa on 15 asteen peruslämpö.
– Etteivät paikat jäädy, Berg huomauttaa.
Alunperin 1800-luvulla rakennetun ja 60-luvulla laajennetun rakennuksen suurin menoerä on lämmitys. Sen seura-aktiivit tiedostavat, ettei vanha seurantalo ole se helpoin myyntikohde.
– Jos joku on kiinnostunut ostamaan, niin 120 000 euroa tästä pitäisi saada, he toivovat.
Suuri tontti on kunnan omistuksessa. Itse rakennusta nuorisoseura on remontoinut vuosien varrella tiiviisti. Muun muassa klubitilat ovat edustuskunnossa.
Jos seurantalolle löytyy ostaja, ei nuorisoseuran toiminta ole loppumassa – sen Berg ja Arola lupaavat.
– Liminka on vanha emäpitäjä, jonka nuorisoseura on maakunnan vanhimpia. Perinteet velvoittavat pitämään toimintaa yllä. Mutta jos taloa ei ole, se varmasti vaikeuttaa asiaa. Talo on vähän kuin pakottanut seuran järjestämään jotain.
Tilanteen yllättämät johtokunnan jäsenet ovat pitäneet keskenään tiiviisti yhteyttä. Tukea ja neuvoja he ovat saaneet myös keskusseuralta.
– Puhelimet ovat laulaneet. Minusta oli hienoa, että pankinjohtajakin kyseli meidän henkistä jaksamistamme. Tanssikansalta on tullut paljon kyselyjä.
Ensi vuoden johtokuntaan ei Arolan mukaan ole ollut tunkua.
– Olemme päättäneet jatkaa toiminnassa, että asiat saadaan kuntoon. Itsemme vuoksi emme tätä työtä tee, vaan asiakkaillemme, Berg muistuttaa.