Kunnianhimoisia muusikoita, jotka haluavat tehdä elävällä musiikilla höystettyä popräppiä. Näin määrittelee laulaja-kitaristi Jesse De Jong gospelyhtye NNS:n.
Tämä Suomen Raamattuopistolla kolmisen vuotta sitten musiikkilinjan opiskelijoiden jammailusession jälkeen syntynyt yhtye on keikkaillut jo varsin ahkerasti hengellisissä tapahtumissa. Se on myös voittanut gospelin suomenmestaruuden vuonna 2017 ja tehnyt ep:n.
– Ennen kuin meillä oli edes riittävästi biisejä valmiina, Raamattuopiston musiikkilinjan opettaja Mikko Nikula kertoi tarjolla olevasta keikasta. Päätettiin ottaa se vastaan ja tehdään biisit vaikka väkisin. Jos ei tuommoista potkua olisi tullut heti alussa pyllylle, tuskin olisi syntynyt niin nopeasti biisejäkään, De Jong miettii.
Biisien keskiössä on bändin räppääjän, Tuomas Uusitalon lyriikat. Niiden ympärille De Jong ryhtyy usein tapailemaan kitaraansa.
Joskus taas biisiä ryhdytään kehimään De Jongin kehittelemän riffin ympärille. Sovitukset syntyvät bändin yhteistyönä. Uusitalon teksteihin harvemmin puututaan.
– Tuomas on sellainen sanaseppä, De Jong perustelee.
NNS:n muut jäsenet ovat Pekka Sormunen (koskettimet), Niilo Muje (rummut) ja Eeli Harju (miksaus). Perustajajäseniin kuulunut Onni KUKA jätti rumpupalikat seuraajalleen aikatauluongelmien vuoksi noin vuosi sitten.
Kun puhutaan gospelbändistä, kaikille sen jäsenille on itsestään selvää, että sanoma on musiikissa selkeästi esillä.
– Teemme musiikkia nuorille – vaikkei meitä haittaa, vaikka vanhemmatkin ihmiset meistä tykkäisi. Nuorten suurimpia ongelmia ovat tällä hetkellä mielenterveysongelmat ja yksinäisyys. Me haluamme herättää nuorissa toivoa. Usein Pekka pitää konserteissa spiikin, jossa kertoo, miten Jumala on muuttanut hänen elämänsä. Haluamme kertoa nuorille, että Jeesus on hyvä ja kova juttu, eikä häntä tarvitse hävetä.
De Jong kertoo yhtyeen haluavan tavoittaa kuulijansa myös hyvällä ja energisellä showlla.
– Me ollaan tosi energisiä ja halutaan ottaa myös yleisön mukaan. Meille on myös tosi tärkeää kohdata niitä nuoria, jotka etsii omaa paikkaansa. Siksi jäämmekin usein keikkojen jälkeen keskustelemaan ja tapaamaan nuoria – tuomaan ihmisten sydämiin pieniä toivon pisaroita.
NNS:n jäsenet eivät enää opiskele Suomen Raamattuopistolla, mutta säilyttävät siellä soittovehkeitään ja voivat myös treenata siellä. Sormunen asuu nykyään Tampereella, Muje Jyväskylässä ja muut Helsingissä. Osa heistä opiskelee, osa käy töissä. Harjoittelu- ja keikkasessiot on kuitenkin pyritty organisoimaan niin, että välimatkat haittaavat mahdollisimman vähän.
– Olisihan se tietysti hienoa tehdä tätä työkseen, mutta ei tässä genressä hirveän isot rahat liiku, De Jong sanoo ja muistuttaa, että gospelia tehdään toisenlaisista lähtökohdista kuin rahan vuoksi.
– Mekin keräämme keikoilla rahaa bändille ja soitamme palkatta. Se on valinta.
Helmikuussa yhtye aikoo pitää pidemmän bändileirin ja tehdä uutta musiikkia. Myös tammikuun keikkareissuilla orkesterin jäsenet aikovat pitää aivomyrskyjä ja kirjata biisinaihioita ylös.
De Jong haluaa tehdä gospelmusiikkia tällä kokoonpanolla niin pitkään kuin mahdollista.
– Olisi hienoa saada joskus pitkäsoitto ulos, mutta vielä sitä ei ole tulossa. Meidän tulevaisuudenhaaveenamme ei ole olla Suomen suurin gospel-bändi, koska meitä ei liikuta se, kuka täällä tekee eniten keikkaa. Tärkeintä on kohdata nuoria ja olla aitoja ihmisiä, joilla on sydämet paikallaan.
Viimeinen kysymys koskee bändin mielenkiintoista nimeä. Siihen liittyy nimittäin tarina.
– Tuomas sanoi silloin Raamattuopistolla jammaillessamme, että eikö olisi hieno perustaa bändi, jonka nimi olisi Änänäs ja logona olisi ananas, De Jong kertoo.
Mutta miksi juuri ananas? Tuskin tässä on kyse mistään raamatullisestakaan viitteestä?
De Jong nauraa:
– Voi olla, että se asia selviää viiden vuoden kuluttua. Tai sitten se on ikuinen salaisuus!
