RANTALAKEUS Hailuotolainen kulttuuripersoona, taiteilija Aki Roukala sai tänä vuonna Rantalakeus-lehden Antti-patsaan. Patsas luovutetaan vuosittain henkilölle tai yhteisölle, joka on ollut aktiivinen toimija, rakentanut omaa yhteisöään ja tehnyt hyvää yhteistyötä Rantalakeuden kanssa.
– Aki on kulttuurin moniottelija, valokuvaaja ja taiteilija, jonka kädenjälki näkyy jo kulttimaineeseen nousseesssa, Hailuodon kesäisin kansoittavassa Bättre Folk -festivaalissa sekä tänä vuonna käyttöön otetutssa kulttuuritalo Päiväkodissa. Jo pelkästään kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Lotta-rakennuksen pelastaminen on palkitsemisen arvoinen asia, kiittelee Rantalakeuden päätoimittaja Sauli Pahkasalo.
Pahkasalon mukaan Roukala on hyvä esimerkki juurilleen palanneesta ihmisestä, joka on valjastanut oman aktiivisuutensa ja luovuutensa koko pitäjän käyttöön.
– Vaikka Hailuoto on levikkialueemme pienin kunta, on se erilaisten tapahtumien ja poikkeuksellisen tekevän yhteisönsä vuoksi lakeuden aktiivisimpia paikkoja.
Roukala muutti Hailuotoon, isoäitinsä syntymäkuntaan, kuutisen vuotta sitten. Lyhyessä ajassa hän on luonut valtakunnallisestikin kiinnostusta herättävän Bättre Folk -tapahtuman, joka on viime vuodet keskittynyt paitsi musiikkiin, myös kirjallisuuteen.
Roukala sanoo, että nyt tapahtumasta on muodostunut sellainen, millaiseksi hän sen alunperin suunnittelikin.
– Saimme viime kesänä tehtyä parannukset asioihin, jotka olivat meitä vaivanneet. Haluamme, että Bättre Folk on kävijöille miellyttävä ja uniikki kokemus. Tapahtumaa viilataan koko ajan: ensi vuonna tavoitteena on saada talkoolaisetkin tuntemaan olonsa yhtä erityisiksi kuin esiintyvät artistit.
Erityisen ilahtunut Roukala on siitä, että Hailuodon kunta antoi tapahtumalle tukensa.
– En olisi mielelläni siirtänyt festivaalia muualle, koska tännehän se kuuluu.
Kulttuuritalo Päiväkodin remontti valmistui tänä syksynä, ja Roukalan mukaan toiminta on lähtenyt yllättävän hyvin käyntiin. Alakerran työtilat ovat käytössä, ja yläkerran taiteilijaresidenssienkin käyttöaste on lähes 50 prosenttia.
– Tällä talo voidaan pitää pystyssä. Residenssin täyttäminen on haastavampaa, mutta kysyntää sille näyttää olevan etenkin muusikoiden ja kirjailijoiden parissa. Palaute on ollut poikkeuksetta positiivista.
Roukala työskenteli ennen Hailuotoon muuttamistaan ja freelancer-uraansa Image-lehden valokuvaajana.
– Se oli ehdottomasti paras työpaikka, mikä valokuvaajalla voi olla, Roukala on sanonut.
Vaikka työ oli hyvin palkattua ja siihen kuului monia työsuhde-etuja, Roukala ei ollut tyytyväinen. Hän halusi työskennellä omilla ehdoillaan.
Muutto Hailuotoon mahdollisti senkin. Roukala valokuvaa, toimii useiden taiteilijoiden, kuten kirjailija Miki Liukkosen ja maailmalla hyvin menestyneen laulajan Mirel Wagnerin managerina. Pian kirjakauppoihin ilmestyy Roukalan tuotantofirman Is This Artin uusin tuote: Kjell Westön Älä käy yöhön yksin -romaaniin perustuva musiikkikappale, jonka on säveltänyt Mikko Joensuu.
– Tämä on ollut meillä vähän isompi produktio, jota parhaillaan viimeistellään. Westö soittaa vinyylillä itsekin, uudesta aluevaltauksesta innostunut Roukala kertoo.
– Vuoden vaihteessa käynnistyy virittelemäni dokumenttielokuvaprojekti. Se kertoo romukauppiaista, joista löytyy monenlaisia erityispersoonia. Kyllä, myös Markus Kuotesaho on tässä mukana.
Työnarkomaaniksi tunnustautuvaa miestä ei aja eteenpäin maine tai mammona.
– Minulla on paljon harrastuksia, jotka ovat muuttuneet työksi. Näköjään niistä on ollut myös iloa ja hyötyä koko yhteisölle, Roukala sanoo.
Hänelle työn ja harrastuksen rajapinta on häilyvä. Joskus työstä saa palkkaa, joskus siitä joutuu jopa maksamaan. Tärkeintä on tehdä asioita, jotka itse kokee tärkeiksi – riippumatta rahallisesta korvauksesta.
– Halusin esimerkiksi tehdä valokuvateoksen Hailuodosta, ja se ilmestyi viime vuonna. Oli vain tehtävä aika paljon muita töitä, että sain kirjan maksettua.
Kun Roukala kertoo omista tekemisistään, hän puhuu samassa lauseessa sekä kutsumuksesta että puuhastelusta.
– Tämä on tällaista laaja-alaista puuhastelua, jonka lopputulokset ovat parhaimmillaan hyvinkin hedelmällisiä.
Taloudellisia riskejäkin on realisoitunut sen verran, ettei hän niitä enää pelkää.
– Jos ei koskaan epäonnistu, ei uskalla tehdä mitään uutta ja jännää. Haluan ottaa riskejä ja kokeilla asioita, jollaisista ei esimerkkejä löydy. Etukäteen ei pidä epäonnistumista miettiä.
Sanomalehtien liiton paikallislehdet ovat jakaneet Antti-patsasta vuodesta 1981 lähtien. Patsaalla kunnioitetaan ensimmäisen suomenkielisen sanomalehden, Suomenkielisten Tietosanomien julkaisijan, Antti Lizeliuksen elämäntyötä.
Aki Roukala
Syntynyt 1978.
Valokuvaaja, valokuvataiteilija, manageri, tuottaja, Bättre Folk -festivaalin järjestäjä, Kulttuuritalo Päiväkodin taiteellinen johtaja.
Perhe: Vaimo Sanna ja 5-vuotiaat kaksospojat.
