Linnakankaan koulun liikuntahalliin ohjattaisiin ensi vuodelle 1,5 miljoonaa euroa ja vuodelle 2020 kaksi miljoonaa euroa. Ylikylän päiväkoti-koulu -hankkeeseen kuluisi 3,1 miljoonaa euroa.
Santamäen koulun ja päiväkodin piha-alueiden kunnostukseen menisi 300 000 euroa, Kirkonkylän koulun alueen suunnitteluun ja rakentamiseen 200 000 sekä Zimmarin suunnittelutyöhön 200 000 euroa.
Eri tilojen sähköiseen lukitukseen käytettäisiin 100 000 euroa ja Köykkyrin huoltotilojen suunnitteluun 20 000 euroa. Koulujen piha-alueiden valvontakameroiden kaapelointiin kuluisi 15 000 euroa ja museon alueen kunnostukseen 30 000 euroa.
Linnakankaan jalkapallokenttä saisi 0,4 miljoonaa. Muiden urheilualueiden rakentamiseen ja korjaamiseen kuluisi 0,3 miljoonaa euroa. Puistoja ja leikkipaikkoja syntyisi 160 000 eurolla.
Linnakankaan koulun vanhan pihaosan ja päiväkodin pihan kunnostukset menisivät vuodelle 2020.
Myös liikenneväyliin kuluisi iso summa. Ketolanperäntien liikennejärjestelyt nielisivät 1,4 miljoonaa ja muiden liikenneväylien rakentaminen reilut 2,3 miljoonaa euroa.
Ketolanperäntiellä on suunnitelmissa rakentaa Lehmikentäntien ja Myllytien kiertoliittymä, siirtää Zeppelin P linja-autopysäkki Zempin eteen, järjestellä jalankulku- ja pyöräliikennettä Zeppelinin alikulussa ja kanavoida alueen liittymiä.
Päällystyksiin käytettäisiin miljoona ja valaistukseen 0,3 miljoonaa euroa.
Koneiden ja kalustojen hankintaan kunta käyttäisi vajaat 1,4 miljoonaa euroa. Suurin osa, 600 000 euroa, kuluu Ylikylän päiväkodin ja koulun kalustukseen.
Investointeihin lasketaan saatavan tuloja yhteensä 4,6 miljoonaa.
Kunnanjohtaja Tuomas Lohen mukaan tulevina vuosina suurinvestoinneista on vedettävä henkeä. Ensi vuoden investointiohjelma on raskas, mikä velkaannuttaa kuntaa. Uutta lainaa otetaan reilut seitsemän miljoonaa euroa.
– Vuosikatetta on kyettävä vahvistamaan. Muuten uhkana on ylivelkaantuminen ja talouden sakkaaminen, Lohi toteaa esittelytekstissään.
Ensi vuonna vuosikatteen arvellaan olevan noin miljoona euroa tätä vuotta pienempi, reilut 6,4 miljoonaa euroa. Asukasta kohden se olisi 354 euroa, kun tänä vuonna vuosikate on 414 euroa per asukas.
Verotulot kasvaisivat reilulla 2,5 miljoonalla eurolla. Tilikauden ylijäämä olisi hieman yli 0,8 miljoonaa euroa.
Asukasmäärä ylittänee ensi vuonna 18 000 asukasta. Vuoden 2019 lopussa kempeleläisiä arvioidaan olevan 18 150.
– Talousarvion menokasvu on kova, lähes viisi prosenttia. Kunnan väestönkasvu tuo väistämättä budjettipaineita, mutta ensi vuodelle kohdistuu myös poikkeuksellisen raskas henkilöstökulukasvu. Kunta-alan palkkaratkaisu käy kalliiksi. Toisaalta laajenevat palvelutarpeet vaativat henkilöresurssien lisäämistä. Talousarviossa tasapainoillaan kestävän taloudenpidon ja voimakkaasti kasvavien palvelutarpeiden välillä, Lohi sanoo.
Seuraavaksi talousarviota käsittelee kunnanvaltuusto.