Kempele Maanantaisessa, kuusituntiseksi eri taukojen kanssa venyneessä kunnanvaltuuston kokouksessa keskusteltiin ahkerasti.
Ennen talousasioita valtuusto pui reilun tunnin ajan kunnan uutta toimintasääntöä. Nykyinen toimintasääntö on tullut voimaan vuoden 2014 alussa. Säännön tarkistamista tarvitaan muun muassa muuttuneen kuntalain vuoksi.
SDP:n valtuustoryhmä halusi Jarmo Haapaniemen suulla palauttaa asian takaisin valmisteluun, sillä valiokunnat eivät osallistuneet johtoryhmän laatiman paperin käsittelyyn. Monistusvaiheessa esityslistan liitteenä olleesta toimintasäännöstä oli jäänyt joka toinen sivu pois. Lisäksi Postikin oli töpännyt: se oli jättänyt jakamatta kokousasiakirjat osalle valtuutetuista.
Vaadittiin ryhmäkokous ja pari ryhmäpuheenjohtajien tapaamista ennen kuin valtuusto pääsi äänestämään siitä, palautetaanko asia valmisteluun vai jatketaanko sen käsittelyä valtuustosalissa. Asian käsittely hyväksyttiin äänin 25-16.
Janne Halunen (ps.) kertoi valtuustoryhmien puheenjohtajien päätyneen kompromissiin. Valtusto hyväksyisi toimintasäännön kotoutuksen ja Kempele Akatemian osalta, mutta muilta osin asiakirja palautettaisiin valmisteluun.
Näin lopulta päätettiin yksimielisesti, vaikka Kokoomuksen Pia Hanski totesikin suurimman osan omasta valtuustoryhmästään olevan toimintasäännön hyväksymisen kannalla. Hän ei kuitenkaan halunnut viedä asiaa uuteen äänestykseen.
Valtuusto hyväksyi myös uuden konserniohjeen, jonka tarkoitus on luoda puitteet kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen omistajaohjaukselle, toimialamäärittelylle, hyvälle hallintotavalle ja raportoinnille.
Varsinaisen talousarviokäsittelyn alla kunnanjohtaja Tuomas Lohi muistutti Kempeleen vahvuuden olevan yhteen hiileen puhaltaminen ja kyky tehdä kompromisseja.
– Ilman sitä ei voi antaa ulospäin kovin dynaamista ja vahvaa vaikutelmaa, hän huomautti.
Lohi totesi Kempeleessä olevan tärkeää vahvistaa tulokehitystä, sillä valtio on liukenemassa kuntien taloudellisesta takaamisesta.
– Tärkeää on hillitty menokehitys. Kulukuri on pääosin pitänyt tänä vuonna.
Vs. talousjohtaja Tarja Lempeä totesi tämän vuoden tilikaudesta tulevan ylijäämäinen. Ennestään kunnan taseessa on ylijäämää 6,1 miljoonaa euroa.
– Ensi vuoden haasteena on toimintakulujen pienentäminen vastaamaan toimintamenojen vähenemistä. On tärkeä panostaa prosessien kehittämiseen ja sitä kautta saada toiminnallisia säästöjä.
Kahden seuraavan vuoden investoinnit ovat Kempeleessä historiallisen suuret. Yhteissumma on 35,8 miljoonaa euroa. Suurimman palasen nielevät Zatelliitin ramppien rakentaminen ja Linnakangastalon laajentaminen.
Lainamäärä nousee reippaasti, mutta Lempeä sanoi yritysalueiden tonttimyynnin tulojen vähentävän lainanottotarvetta.
– Vuonna 2019 lainamäärä kääntyy laskuun.
Vs. kehitysjohtaja Miia Marjanen kertoi Zatelliitin uuden alueen tuovan kunnalle mittavan kasan euroja. Arvion mukaan rakennusaikaiset suorat tulot ovat 11,3 miljoonaa ja toiminnan aikaiset vuositulot 2,7 miljoonaa euroa. Lisäksi uusia työpaikkoja on syntymässä satoja.
Lopulta valtuusto teki vain kosmeettisia sanamuutoksia ensi vuoden talousarvioon ja vuosien 2018-19 taloussuunnitelmaan.
Zatelliitin jättitontin suunniteltu jättikauppa Lehto Groupin kanssa herätti kysymyksiä erityisesti demarileirissä. Jouko Etelä (sd.) totesi asiaa valmistellun salaisen sumuverhon alla ja peräsi tietoa niistä toiminnoista mitä tontille kaavaillaan.
Kunnanjohtaja Lohi muistutti, ettei tietoa vielä ole, sillä rakennusliike lähtee vasta suunnittelemaan aluetta.
– Maakuntakaava ohjaa alueelle paljon tilaa vievää kauppaa.
Helena Lievetmursu (sd.) halusi tietää miksi Lehto Group valikoitui voittajaksi kolmesta ehdokkaasta. Myös Lemminkäinen ja Kärkkäinen Oy tavoittelivat hanketta.
Marjanen totesi valinnassa olleen neljä kriteeriä: ehdotuksen sisältö, arkkitehtuuri, toiminnan uskottavuus ja yrityksen taloudellinen tila sekä kauppahinta.
– Lehto oli valmis maksamaan tontista sen mitä halusimme.
Lievetmursu tiedusteli myös Ikean perään, sillä hän totesi yrityksen saamisen Kempeleeseen olevan tärkeä veturi.
– Ikean kanssa on neuvotteluyhteys koko ajan. Asian kanssa olemme ehkä viisaampia ensi vuonna. Meillä on jatkossakin mahdollisuus tarjota Ikealle tontti, jos he päättävät tänne tulla. Heillä on kuitenkin omat laajenemissuunnitelmat, jotka selviävät aikanaan, vs. kehitysjohtaja Miia Marjanen kommentoi.
Jarmo Haapaniemi toivoi päätöksenteon olevan mahdollisimman avointa. Hän sanoi kuulleensa, että kunnanhallituksen ja elinvoimavaliokunnan jäseniltä on vaadittu salassapitosopimuksia Zatelliitti-hankkeen osalta.
– Avoimuus on tärkeää, jotta asiat etenevät maaliin saakka. Äkäisemmältä valtuutetulta saattaa nousta salassapidosta tukka pystyyn.
Marjanen muistutti yritysten olevan tarkkoja siitä, mitä tietoja he haluavat antaa julkisuuteen.
– Liikesalaisuuksia ei voi käsitellä niin avoimesti kuin muita asioita mitä kunnassa on totuttu käsittelemään. Salassapitosopimukset pyysin ihan oman selustan turvaamiseen, hän summasi.
Sirkka-Liisa Ikkala (kesk.) oli tyytyväinen Kempeleen Kartanon parantuneeseen tilanteeseen. Kunnan vuokrataloyhtiön valoisampi tulevaisuus sai kiitosta myös muilta valtuutetuilta.
Kunnanjohtaja Lohi kertoi talouden tervehdyttämisohjelman tehonneen. Kiinteistöt on salkutettu ja niistä on tehty kuntoarviot. Huonokuntoiset puretaan ja jäljelle jääneitä remontoidaan.
– Ensi vuonna vuokria ei nosteta. Rakennamme parvekkeita, ulkoterasseja ja saunoja. Käyttöaste on tämän vuoden loppuun mennessä 95 prosenttia.
Lievetmursu ihmetteli riittääkö Linnakangastalon laajentamiseen varattu 8,5 miljoonaa euroa uusien luokkatilojen ja piha-alueiden rakentamiseen.
Kunnanjohtajan mukaan hanke on tarkoitus kilpailuttaa KVR-urakkana. Tarkkoihin euromääriin päästään keväämmällä.
– Liikuntahalliin olemme hakeneet valtionosuutta. Ajatus on yhä, että se rakennetaan.
Raija Juopperi (sd.) kiinnitti huomiota budjettikirjan kohtaan, missä todettiin Kempeleessä siirryttävän sähköiseen kokouskäytäntöön.
– Mitä papereita jatkossa enää tulostetaan?
Tuomas Lohi sanoi tavoitteen olevan sähköisyydessä, mutta esimerkiksi tilinpäätös- ja talousarviokirjat voitaisiin edelleen kopioida paperille.
Seppo Heikkilä (kesk.) toivoi kunnassa otettavan eläköitymiset huomioon toiminnan suunnittelussa. Ensi vuonna on eläköitymässä 40 työntekijää.
Arto Tahkola (kesk.) mietti millaisella laina-ajalla ja korolla kunta on ottamassa uutta lainaa. Talousjohtaja totesi lyhytaikaisten lainojen korkojen olevan nyt miinuksella. Suunniteltu laina-aika olisi 15-20 vuoteen.
– Kassavaroja meidän ei kannata sijoittaa tuottomielessä, sillä myös ne korot ovat niin matalat.
