"Taitaa olla niin, että Oulun kau­pun­ki tar­vit­see enemmän meitä kuin me Oulua"

Hailuoto innolla mukana Oulun kulttuuripääkaupunki-hankkeessa

Hailuoto
Hailuodossa riittää kulttuuritapahtumia. Kuva viime vuoden Hailuodon Teatterifestivaalilta, jolloin J.L: Suomelan etupihalla esitettiin Sanamyrsky. Kuvassa näyttelijät Joni Seppälä ja Tomi Alatalo.
Hailuodossa riittää kulttuuritapahtumia. Kuva viime vuoden Hailuodon Teatterifestivaalilta, jolloin J.L: Suomelan etupihalla esitettiin Sanamyrsky. Kuvassa näyttelijät Joni Seppälä ja Tomi Alatalo.
Kuva: Tiina Haapalainen

Hailuodon kunta on perustanut kulttuuripääkaupunkitiimin ensimmäisenä kuntana Oulun seudulla. Tiimin perustaminen liittyy Oulu2026-valtuuskunnan alueen kunnille antamaan kehotukseen olla asiassa aktiivisia. Oulu hakee Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodeksi 2026, ja hankkeen uskotaan vaikuttavan positiivisesti koko Oulun seutuun.

– Me olemme tässä asiassa kuuleman mukaan ihan eri levelillä kuin muut kunnat, naurahtaa Hailuodon kulttuuripääkaupunkitiimin puheenjohtaja Anne-Maria Haapala.

– Liikkeelle on lähdettäväkin aika ripeästi, koska jo ensi vuonna kulttuuripääkaupunkihankkeelle pitää ilmoittaa ohjelmatarjonta.

Sitoumukset kerätään, jotta ne voidaan kirjata ensi vaiheen hankehakemukseen.Kevään 2019 aikana aiotaan järjestää alueellisia tapahtumia. Kunnan kulttuuripääkaupunkitiimin tehtävänä on paikallisen ohjelmatarjonnan suunnittelu ja mahdollisesti myös sen toteuttaminen.

Oulu2026-hankkeen viestintä- ja markkinointikoordinaattori Carita Forsman kehuu Hailuodon aktiivisuutta. Hailuotoa esitellään muille kunnille hyvänä esimerkkinä siitä, miten Oulun kulttuuripääkaupunkihankkeeseen olisi reagoitava.

– Hailuodossa ymmärrettiin heti alusta alkaen hankkeen merkitys omalle saarelle, Forsman kehuu.

Haapalasta on luontevaa, että Hailuoto on tässä asiassa etukenossa. Saari on profiloitunut monipuoliseksi ja monialaiseksi kulttuurikunnaksi.

Tiimistä löytyy vakuuttavaa näyttöä eri alojen osaamisesta. Siihen kuuluvat Haapalan lisäksi Oulun kulttuuripääkaupunkihankkeen luovana neuvonantajanakin toimiva valokuvaaja ja tuottaja Aki Roukala, kirjailija ja muusikko Kati Hiekkapelto, kuva- ja ympäristötaiteilija Anni Rapinoja, arkkitehti ja tanssitaiteilija Tiina Sainila sekä sihteerinä tuottaja Sanna Roukala.

Lisäksi tiimin kokoontumisissa ovat olleet mukana kunnanjohtaja Aki Heiskanen ja sivistysjohtaja Kaija Sipilä.

– Olemme kokoontuneet elokuusta lähtien kerran kuussa aivoriiheen. Tavoitteena on osallistaa tähän kulttuurihankkeeseen hailuotolaiset ihmiset: taiteilijoiden lisäksi yrittäjät, matkailijat, eri yhdistykset ja esimerkiksi koululaiset.

Myös eri alojen asiantuntijoita, kuten metsästyksen, kalastuksen, matkailun ja maatalouden toimijoita toivotaan mukaan.

Haapala taustoittaa. Kulttuuripääkaupungin valitsee Euroopan Unionin kansainvälinen raati, jolla on valinnalleen useita kriteereitä. Huomiota kiinnitetään esimerkiksi siihen, että erilaiset asukkaat, paikalliset taiteilijat ja kulttuurilaitokset osallistuvat ohjelmien valmisteluun ja toteutukseen. Erityisen tärkeää on se, että mukana ovat ne kansalaisryhmät, jotka tavallisesti jäävät kulttuuripalveluiden ulkopuolelle.

– Me emme ole tekemässä varsinaista kotiseututyötä, vaan etsimme laajempaa teemaa, jonka ympärille voitaisiin rakentaa mitä tahansa osallistavaa ja yhteisöllistä. Haemme nyt ideoita ja rohkeita avauksia. On erityisen tärkeää, että saarelaiset kokisivat tämän olevan heidän oma asiansa.

Haapala korostaa, ettei Hailuodossa tähtäin ole kulttuuripääkaupunkivuodessa 2026, vaan jälkeä toivotaan syntyvän jo vuonna 2020 ja vielä vuonna 2030. Kyse on siis pikemminkin pitkästä prosessista kuin yksittäisistä tapahtumista.

– Hailuodolla on ikääntymisen ja saaristotuen menettämiseen liittyviä taloushaasteita. Näistä ideoista voi syntyä matkailuun liittyviä, elvyttäviä hankkeita. Meillä pitää olla vetovoimaa, jolla erotumme muista kunnista.

Haapala näkee, että yhteisöllisesti syntyneet ideat voisivat liittyä tiiviisti myös valmisteilla olevana kuntastrategiaan. Puhutaan Hailuodon kulttuuristrategiasta.

Tiimi on jo miettinyt teeman, jonka ympärille ideoita ryhdytään keräämään. Teema paljastetaan joulukuussa, kun ideahaku virallisesti käynnistetään ja kuntalaisten keskustelutilaisuuksia ryhdytään järjestämään.

Mitä hyötyä Hailuodolle oikeastaan on Oulun kulttuuripääkaupunkihankkeesta?

– Taitaa olla niin, että Oulun kaupunki tarvitsee enemmän meitä kuin me Oulua. Hailuoto on omaleimainen paikka, ja uskon, että näistä suunnitelmista tulee olemaan Oululle paljon hyötyä.

Kulttuuripääkaupunkihanke

Oulun kaupunki hakee Euroopan kulttuuripääkaupungin asemaa vuodeksi 2026.

Valokuvaaja, kulttuuritapahtumien tuottaja Aki Roukala on yksi hankkeen 20:stä luovasta neuvonantajasta.

Kunnanjohtaja Aki Heiskanen ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja Iiris Poukkanen ovat mukana Oulu2026-valtuuskunnassa. Anne-Maria Haapala istuu hänkin valtuuskunnassa, tosin Oulun ammattikorkeakoulun viestintäjohtajan roolissa.

Rantalakeuden kunnista Oulu2026-valtuuskuntaan kuuluvat lisäksi Jarmo Haapaniemi ja Tuomas Lohi Kempeleestä, Paula Karsi-Ruokolainen ja Kari Satamo Lumijoelta, Vesa Anttila ja Tauno Uitto Tyrnävältä, Pekka Rajala ja Mari Viljas Limingasta sekä Jussi Riikonen Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjistä.

Ilmoita asiavirheestä