Sen jälkeen hän kiiruhtaa apuohjaajaksi protuleirille. Sitten siintääkin jo iso harppaus uutta tulevaisuutta kohti.
– Aloitan Kälviällä kolmivuotisen nuoriso-ohjaajakoulutuksen. Iso muutos on se, että muutan pois kotoa ja asun asuntolassa. Ei se mua pelota. Kyllä minä pärjään, topakka nuori nainen toteaa.
Taika tietää jo nyt, mitä haluaisi aikuisena tehdä työkseen.
– Haaveilen nuorisokahvilan perustamista. Haluaisin nuorille sellaisen paikan, missä ihan oikeasti viihtyy. Siellä voisi esimerkiksi pelata, kuunnella musaa, ja ylipäätään voisi tuntea olonsa turvalliseksi, hän toteaa.
Koska Taika pitää leipomisesta, hänen nuorisokahvilassaan oliksi aina myytävänä herkullista, itse tehtyjä levonnaisia ja pikkupurtavaa ja muuta syötävää
– Mietin jo nyt, että opiskelen nuoriso-ohjaajaksi valmistumisen jälkeen vielä kondiittoriksi. Silloin olisi kaksi ammattipätevyyttä, joita molempia nuorisokahvilatoiminnassa tarvitaan, Taika toteaa.
Nuorella naisella on tiedossa, miksi hän haluaisi käynnistää juuri tällaisen nuorisokahvilatoiminnan.
– En ole itse löytänyt tuollaista paikkaa. Kuitenkin tiedän, että sellaiselle olisi kysyntää!
Kempeleen kesätyöpaikkaa Taika piti opettavaisena.
– Ensin kyllä mietin, että kesäkahvila kotiseutumuseolla, mutta nämä viikot ovat osoittaneet, että tämä olikin tosi kiva paikka. Olen oppinut paljon uusia asioita, tutustunut uusiin ihmisiin ja tietysti leiponut tosi paljon pullaa ja muita herkkuja, Taika sanoo.
4H-yrittäjänä hän aloitti heinäkuun alussa.
Museon kesäkahvilan eniten myytyihin herkkuihin kuuluivat Taikan omalla reseptillä valmistetut suklaakeksit ja pullat.
– Kivaa tässä kesätyössä oli se, että saattoi välillä istuskella myös ulkona. Hyvää oli sekin, että kahvila oli museopirtin eteisessä, joten vesisateetkaan eivät päässeet kiusaamaan.