Perjantaina juhlavuosi huipentui taidekoulun 50-vuotisjuhlaan. Rehtori Ari Karvonen kertasi tervehdyssanoissaan koulun menneitä vuosia.
– Syksyllä 1966 Limingan kansanopistossa käynnistyi kuvataidelinja. Opisto muuttui sisältönsä puolesta taidekouluksi - vanhat sivistysarvot jäivät edelleen osaksi taidekoulua. Kuvataiteen rinnalle on myöhemmin vakiintunut sarjakuva, avoin yliopisto ja kurssit. Tähän mennessä taidekoulun kokovuotisen linjan jollakin taiteen saralla on käynyt noin 4500 opiskelijaa.
Karvonen luonnehti taidekoulun toiminnan ydinsanan olleen kuva, ja uskoo sen olevan myös tulevaisuuden sana.
– Kulttuurisen historian näkökulmasta on ollut kolme painopistettä: puhuttu sana, kirjoitettu sana - ja kuva, jonka merkitys kasvaa, maailma on yhä enemmän kuvallinen.
Karvonen totesi Limingan taidekoulun olleen suunnannäyttäjä suomalaiselle taideopetukselle. Koulu on aloittanut ensimmäisenä kansanopistona Suomessa niin kuvataidelinjan kuin sarjakuvanlinjan. Muut ovat seuranneet esimerkkiä ja nyt kuvataidelinjoja on joka kolmannessa opistossa, ja useissa sarjakuvalinjojakin.
Limingan taidekoulu sai perjantain juhlatilaisuudessa merkittävän tunnustuksen kuvataiteen hyväksi tehdystä valtakunnallisesta työstä. Oululainen kuvataiteilija ja kuvanveistäjä Jyrki Poussu luovutti rehtori Ari Karvoselle Suomen Kuvataidejärjestöjen Liiton Voipaala-mitalin.
– Taidekoulun kautta on sen 50-vuotisen taipaleen aikana kulkeutunut huomattava määrä taiteellisessa työssään tunnustettuja lahjakkaita tekijöitä. Koulu on viitoittanut tietä rohkeilla linjavalinnoillaan. Muun muassa lasimaalauksen- ja sarjakuva-opetuksen päätoimisten opintolinjojen avaaminen oli ainutlaatuista Suomessa, Poussu perusteli.
Limingan taidekoululla sekä oppilaana että opettajana toiminut Jyrki Poussu piti taidekoulun monipuolisen juhlavuoden huipentaneessa tilaisuudessa juhlapuheen. Hän kertoi astuneensa taidekoulun kynnyksen yli ensimmäistä kertaa 40 vuotta sitten. Aikana, jolloin taidelinjan oppilasmäärä oli rajussa kasvussa.
– Suosion kasvun myötä nousi esille kysymys oppilasmäärän karsimisesta. Koulun historian ensimmäiset pääsykokeet järjestettiin vuonna 1970. Ainoa pääsykoetehtäviä arvostelemaan kyennyt henkilö oli kesälomalla ja arvostelu jäi silloiselle rehtorille Rolf Siilasvuolle, Poussu muisteli.
– Valtiotieteen opintojen pohjalta Siilasvuolla oli vaikea suoriutua urakasta. Hän levitteli pääsykoetyöt lattialle, tarkasteli niitä aikansa ja tuli siihen tulokseen, että ”kaikki tarvitsevat vielä harjoitusta”. Tähän päättyi pääsykokeitten pitäminen Limingan Taidekoulussa.
Poussu paljasti olleensa ratkaisuun enemmän kuin tyytyväinen:
– 16-vuotiaana pojankloppina osallistuminen vaativaan pääsykokeeseen olisi tyssännyt tulevan taiteilijanurani. Ilman taidekoulua tuskin seisoisin tässä teille puhumassa. Oikeus tulla vapaasti kokeilemaan omia kykyjä on epäilemättä eräs Limingan taidekoulun valttikortteja. Toivon sydämestäni, että tästä asiasta pidetään kiinni tulevaisuudessakin.
Yleisön joukossa Poussun lausumaan yhtyi nyökyttelyllään taidekoulun pitkäaikainen vararehtori ja äitihahmo, edesmenneen Rolf Siilasvuon puoliso Viesti Siilasvuo, joka vietti perjantaina 89-vuotissyntymäpäiväänsä.
Oppilaskunnan puheenvuoron juhlassa piti Jarkko Remahl. Hän kuvaili taidekoulua turvalliseksi tasa-arvoisuuden saarekkeeksi ja puhui rakkaudesta, ymmärtämisestä ja välittämisestä, jota taidekoulun seinien sisällä on vaalittu koko koulun olemassaolon ajan.
– Taidekoulu antaa taiteen lisäksi oppia myös ihmisyyteen, Remahl summasi.