Liminka Limingan taidekoululle saatiin tänä syksynä kansainvälistä tuulahdusta kahden eri vierailijan muodossa. Toinen heistä on sarjakuvaopettaja Karstein Volle, joka muutti Norjasta Helsinkiin 1990-luvulla ja toinen sarjakuvaresidenssin Limingan taidekoululta saanut egyptiläinen Amr Talaat.
Sarjakuvalinjan opettaja Mikko Jylhä kertoo Limingan taidekoulun olevan nyt ensimmäistä kertaa mukana residenssitoiminnassa.
– Pari vuotta on tästä puhuttu ja nyt nytkähti eteenpäin. Rahoituksestahan nämä ovat yleensä kiinni, Jylhä toteaa.
Jylhä kertoo yllättyneensä siitä kiinnostuksesta, jota Liminkaan aukaistu kahden kuukauden residenssi sai osakseen: tasokkaita hakemuksia tuli runsaasti ympäri maailman. Limingan taidekoulu osallistuu Oulun sarjakuvakeskuksen järjestämään residenssiin tarjoamalla Talaatille asunnon ja ruoan. Jylhän mukaan residenssitoiminnan toivotaan jatkuvan myös tulevaisuudessa.
– Koulun kannalta tämä vaikuttaa hyvältä ja hyödylliseltä. Saamme samalla kansainvälistä näkyvyyttä. Oppilaatkin ovat suhtautuneet luontevasti, Jylhä miettii.
Volle kutsuttiin taidekoululle vierailevaksi opettajaksi reiluksi kuukaudeksi. Jylhän mukaan kutsun taustalla oli halu tukea koulun sarjakuvapuolen opetusta.
– Meillä käy jonkin verran vierailevia opettajia sarjakuvapuolella. Ne, jotka soveltuvat tämän alan opettajiksi, ovat melko harvassa, Jylhä toteaa.
Muun muassa Vinossa- ja Tosiasioita maailmalta sarjakuvistaan tunnettu Volle kertoo Limingan olleen hänelle jo entuudestaan tuttu paikka.
– Olen kuullut Limingan taidekoulusta paljon hyvää. Sarjakuva-alalla kuulee monesti kysyttävän, oletko jo käynyt Limingassa. Tämä on erityinen paikka ja koululla on hyvä maine, hän toteaa.
Volle arvelee paikan erityisyyden kumpuavan työorientoituneisuudesta, sitoutuneista oppilaista sekä rauhallisesta työympäristöstä. Opettaminen antaa Vollen mukaan työhön sosiaalista puolta, jota hän sarjakuvia yksin piirtäessään usein kaipaa. Tällä hetkellä hän työstää uutta kirjaa, joka käsittelee vastakkainasettelua – ongelmia, jotka syntyvät, kun jakaudutaan ”meihin” ja ”heihin”.
Volle kertoo sarjakuvan kypsyneen vuosikymmenten aikana komiikan keinoja käyttävästä viihdykkeestä moniulotteisemmaksi kerronnaksi. Realistisesta sarjakuvasta on tullut osa journalistista kerrontaa.
– Se on kasvava ala esimerkiksi poliittisella kentällä. Sarjakuva on tehokas tapa levittää informaatiota, hän miettii.
Sarjakuvajournalismin kurssia Limingassa vetävä mies kertoi seuraavansa mielenkiinnolla kurssilla syntyviä tarinoita.
– Tarjoan oppilailleni vain työkalut, en aiheita. Ulkopuolisena on jännä kuulla, millaisia tarinoita paikalliset haluavat kertoa, Volle toteaa.
Talaat aikoo työstää sarjakuvaresidenssinsä aikana 12-sivuisen sarjakuvan, jonka teemana on Suomi eri maan kansalaisen silmin. Residenssi velvoittaa hänet järjestämään koululla myös muutamia työpajoja. Lisäksi hänen töitään on nähtävillä joulukuun alussa järjestettävillä Oulun sarjakuvafestivaaleilla.
Tahir-sanomalehdessä kuvittajana ja sarjakuvanpiirtäjänä sekä Kairon Mansoura yliopistossa osa-aikaisena opettajana työskentelevä Talaat on toiminut sarjakuva-alalla 18 vuotta. Sarjakuvaan hän kasvoi kiinni jo lapsuudessaan Disneyn arabiankielisen Mikki Hiiri -lehden kautta.
– Ostin lehden joka viikko. Rakastin piirtämistä ja vanhempani kannustivat minut alalle ostamalla paperia, tusseja ja lehtiä. Unelmanani on aina ollut työskennellä Disneylle, hän kertoo.
Rakkaus Mickey-lehteen on edelleen niin syvää, että Talaatin vaimo lähettää hänelle lehden Kairosta Liminkaan.
Talaat kertoo tehneensä uransa varrella niin päivittäistä sarjakuvaa, lasten sarjakuvaa kuin poliittisesti värittynyttä sarjakuvaakin. Egyptin poliittisen tilanteen kärjistyminen pakotti Talaatin lasten sarjakuvien parista poliittisen sarjakuvan puolelle. Hän tekee myös tutkimusta arabikevään jälkeisestä poliittisesta karikatyyristä. Poliittisen tilanteen rauhoituttua hän palasi takaisin lasten sarjakuvaan, joka kiehtoo häntä ajattomuudellaan.
– Ne kestävät kauan eivätkä vanhene. Poliittiset sarjakuvat sen sijaan vanhenevat jo yhden viikon aikana, hän toteaa.
Ensimmäistä kertaa pohjoiseen saapunut Talaat ei tiennyt Suomesta paljoakaan ennen Liminkaan saapumistaan.
– Vain muumi oli tuttu. Se on kuuluisa myös Egyptissä. Sääero on suuri: Egyptissä on talven kylmimpänä aikana kymmenen astetta lämpimän puolella. Meillä on paljon tiheämpää asutusta, täällä on tilaa joka puolella. Rakastan tätä koulua ja näitä vanhoja rakennuksia. Paikka on todella tehnyt minuun vaikutuksen, hän ihastelee.
