LIMINKA 25 vuotta sitten Limingassa laitettiin pystyyn niittokisat. Ja kun kerran kisoja ryhdyttiin järjestämään, niin miksipä ei sitten kerralla MM-kisoja.
Ensimmäisten kisojen jälkeen niittäjien yhteinen tapahtuma on kokenut muutoksen jos toisenkin. Kunnan järjestämä Narikka-tapahtuma siirtyi samalle viikonlopulle ja pellolle.
Viikateniiton MM-kisojen osanotto on laskenut vuosien aikana. Ensimmäisiin kisoihin osallistui ennätykselliset 110 henkilöä. Viime aikoina niittäjien määrä on vaihdellut 20 ja 30 välillä. Viime viikonloppuna kisaan osallistui 24 henkilöä.
Niittokisan suurimpana saavutuksena voi silti pitää sitä, että vapaaehtoistoimin järjestettävä perinnetapahtuma on edelleen elossa ja se kerää edelleen osanottajia muualtakin Suomesta.
– Ulkomaalaisiakin kisaajia on täällä nähty vuosien varrella. Yhtenä vuonna saimme kilpailijoita Baskimaasta. Sitten kävimme me liminkalaisetkin niittäjät mutkan maailmalla. Kilpailimme Saksassa, viikonloppuna pidetyn Viikateniiton MM-kisan ylituomari Veikko Heiskari muistelee.
Vahva edustus niittokisoissa on etenkin pohjoissavolaisilla. Kiuruvedeltä on vuosi vuoden jälkeen lähtenyt liikkeelle niittäjäjoukko. Menestystäkin on tullut. Se velvoittaa lähtemään kisaan uudestaan monia, niin myös Limingan naapurikunnasta Rantsilasta kotoisin olevan Outi Korkalan.
– Isäni oli monena vuonna niittokisoissa mukana ja pärjäsi myös mukavasti. Itse olen myös ollut aiemmin täällä, mutten ole päässyt palkinnoille. Mutta nyt kun Suomi täyttää 100 vuotta, voi todellakin sanoa perinteiden velvoittavan, hän naurahtaa.
Tällä kertaa Korkala on kuitenkin valmistautunut kisaan huolellisesti. Asu on perinteinen, samoin pitkäteräinen viikate. Se on nimittäin hänen isänsä.
Niitto käykin Korkalan mielestä hitaasti. Se on raskasta pitkäteräisellä viikatteella, vaikka heinä ei ole sen enempää märkää kuin pitkääkään.
Tiheää ja sankkaa se kuitenkin on.
Outi Korkala lopettaa urakkansa ensimmäisenä naisista. Kädessä on komea rakko.
– Selvää harjoittelun puutetta, hän naurahtaa.
Tuloksena on kuitenkin alle 60-vuotiaiden sarjan voitto. Sakkopisteitä ei juurikaan tule liippauksesta, tyylistä tai jäljen puhtaudesta. Nekin nimittäin arvioidaan niittokisassa.
Viimeisin muutos tapahtumassa koettiin, kun viikateniiton MM-kisoista tuli osa laajempaa niittypäivätapahtumaa. Niittypäivässä yhdessäolo ja yhteisöllisyys ovat keskeisessä roolissa. Niin ajattelee ainakin tapahtumaan tullut liminkalainen Pirjo Korhonen, joka arvelee käyneensä niittokisoissa joka vuosi.
– Enää niittokisaa ei tule seurattua niin paljon. Aiemmin on kyllä käyty katsomassa sitäkin. Nyt kiinnostaa enemmän lapsille järjestetty toiminta. Sitä onkin mukavasti, ja täällä voi viihtyä koko perheen kanssa, lapsenlapsensa, 4-vuotiaan Miko Märsynahon kanssa juhlaan tullut Korhonen toteaa.
Kaikesta lapsille sopivasta ohjelmasta erityisesti lampaat vetävät Mikoa puoleensa. Karsinassa kyläläisten taputeltavana olevat Luppis, Jussu, Sara ja Paukku saavat Mikolta useammankin silityksen.
– Ne tuntuivat hyvältä. Ja pehmeiltä, Miko kertoo.
Lasten touhuja seuraa vieressä lampaat omistava kempeleläinen Jari Ohukainen. Ohukainen on tullut tutuksi lähiseudun perinnetapahtumissa monille. Niittypäivä ja Vanhan ajan joulu ovat tapahtumia, joihin hän osallistuu aina.
– Tällaiset tapahtumat ovat vain niin mukavia. Lapset voivat tulla tutustumaan lampaisiin vapaasti. Moni rohkaistuu taputtelemaan eläimiä, sillä pehmeävillaiset lampaat eivät ole pelottavia lainkaan.
Ohukaiselle tapahtumat toimivat myös markkinointikeinona. Vaikka hän ei myykään niittypäivänä tuotteitaan, pääsee hän kertomaan monille ihmisille tilojen suoramyynnistä.
– Ihmisten tietoisuus suoramyynnistä on lisääntynyt koko ajan. Samalla myyntikin on lisääntynyt. Mutta aina on ihmisiä, joille tieto tulee uutisena.
Niittokisa jatkuu Narikkatorin takana. Naisten jälkeen vuoroon astuvat miehet ja joukkueet. Joukkuekisat ovat tuoneet lisää jännitettävää ja tunnelmaa kisaan.
Päivä huipentuu miesten supersarjaan. Siinä niittäjien on kaadettava heinää peräti kolmen aarin verran. Osanottajien toiveesta järjestettyyn sarjaan osallistuu kolme miestä, Matti Huttunen Pyhäjärveltä, Toni Kumpuvaara Temmekseltä ja Juha Juntunen Kiuruvedeltä.
– Enemmänkin olisi tulijoita ollut, mutta emme voineet ottaa vastaan ilmoittautuneita. Meillä oli valmiina vain kolme aluetta superniittoon. Ensi vuonna tiedämmekin varautua suosioon, Veikko Heiskari toteaa.
Puoli tuntia myöhemmin ensimmäinen niittäjä on valmis. Pyhäjärven Matti Huttunen ottaa nimiinsä ensimmäisen supersarjan voiton.
Niittokisojen tulokset
Naiset alle 60 v: 1. Outi Korkala, Rantsila, 8.28, 2. Pirkko Jaakola-Juntunen, LC Kiuruvesi/Niva, 8.45, 3. Sini Juntunen, LC Kiuruvesi/Niva, 10.18, 4. Eila Huuskonen, Kiuruvesi, 10.49, Hanna Lystilä, Kärsämäki, 14.04, 6. Maria Quiroz, Liminka, 15.20.
Naiset yli 60 v: 1. Raili Säkkinen, Liminka, 13.31.
Naiset yli 80 v: 1. Katri Molander, Temmes, 4.27.
Pojat alle 18 v: 1. Jaakko Pehkonen, Alatemmes, 8.24.
Miehet alle 60 v: 1. Matti Huttunen, Pyhäjärvi, 7.45, 2. Juha Juntunen, LC Kiuruvesi/Niva, 8.43, 3. Toni Kumpuvaara, Temmes, 8.59, 4. Heikki Laurila, Liminka, 14.35, 5. Veikko Rautio, Liminka, 16.55.
Miehet yli 60 v: 1. Kalevi Lohva, Pyhäjärvi, 4.29, 2. Martti Tenhunen, Kiuruveden Urheilijat, 5.22, 3. Aulis Luukinen, Kiiskilänkylä, 6.08, 4. Pauli Pitkänen, Kuusamo, 7.16.
Miehet yli 70 v: 1. Antero Autio, Kiuruveden Urheilijat, 4.56, 2. Martti Multala, Kiuruveden Urheilijat, 4.56, 3. Kalle Pääkkö, Lahnasten kylätalo, 9.07.
Miehet yli 80 v: 1. Martti Multala, Kiuruveden Urheilijat, 04.56, 2. Martti Koski, Liminka, 6.27, 3. Ville Rohkimainen Tyrnävä, 7.45.
Miehet, supersarja: 1. Matti Huttunen, Pyhäjärvi, 30.58, 2. Toni Kumpuvaara, Temmes, 36.25, 3. Juha Juntunen, LC Kiuruvesi/Niva, 47.32.
Joukkue, naiset: 1. Laatunaiset, 6.40, 2. LC Liminka/Liminganlahti Ladyt, 11.45.
Joukkue, miehet: 1. Kiuruveden Urheilijat, 09.07, 2. Pyhäjärvi, 9.24, 3. LC Liminka/Liminganlahti, 16.43.
Haastejoukkue: 1. Kiuruveden Urheilijat, 5.41, 2. Limingan Niittykärpät 1, 7.47, 3. Raili ja pojat, 9.02, 4. Limingan Niittykärpät 2, 10.08.