OULU – Mieliala ylläpitää ihmisen fysiikkaa, toteaa Oulun yliopiston kliinisen syöpäopin professori Taina Turpeenniemi-Hujanen.
Hän muistuttaa kehon ja mielen yhteydessä olevan vielä paljon tutkimatonta. Selvää kuitenkin on, että positiivinen elämänasenne vaikuttaa syöpäpotilaan elämänlaatuun.
– Jos ihminen on masentuneena sänkynsä pohjalla, voi olotila edesauttaa muiden sairauksien puhkeamista, Oulun yliopistollisen sairaalan medisiinisen tulosalueen johtajanakin ja ylilääkärinä toimiva Turpeenniemi-Hujanen jatkaa.
Oulussa tutkitaan parhaillaan sosiaalisten suhteiden vaikutusta syöpäpotilaiden elämään. Ensimmäisiä tuloksia on odotettavissa vuoden kuluttua.
– Omasta syöpädiagnoosistaan kannattaa kertoa läheisilleen. Ei ole hyvä, jos lääkäri on ainoa henkilö, jonka kanssa asiasta keskustelee. Potilailla on selvä tarve saada puhekaveri.
Rantalakeus kertoi viime viikolla yhden tarinan syöpäsairaan selviämisestä. Haastateltu oli aluksi saanut hyvin huonon ennusteen, mutta lannistanut sairauden. Lääkärin antamaa ”kuolemantuomiota” hän piti parantumisprosessin kannalta huonona asiana.
Pitäisikö aina jättää ilmoille myös toivoa?
Lääkärillekään asia ei ole helppo.
– Ihminen haluaa kuulla lääkäriltään jotain muuta kuin realismia. Moni ajattelee, että jos lääkäri lupaa elinaikaa kolme kuukautta ja henkilö kuolee kuukauden kuluttua, on lääkäri hyvä. Mutta jos lääkäri sanoo elinpäiviä olevan jäljellä kuukauden verran ja potilas kuoleekin kolmen kuukauden kuluttua, on kyseessä huono lääkäri.
– Jollain tapaa ihminen tuntee paremmaksi kuulla toivoa ja katteetonta optimismia. Se ei ole väärin. Vaikka ennuste olisi erittäin huono, voi toivon avulla elää parempaa arkea pitempään, Taina Turpeenniemi-Hujanen jatkaa.
Jokin aika sitten Turpeenniemi-Hujanen oli esitelmöimässä Limingan syöpäkerhossa. Yleisölle hän esitteli liudan karttoja, joiden avulla voi hahmottaa eri syöpäsairauksien määrän muutoksia eri maakunnissa.
Alueelliset erot johtuvat muun muassa väestön ikärakenteesta, ammattialoista ja elintavoista. Myös geenit voivat vaikuttaa.
– On olemassa joihinkin syöpiin tai syöpäryhmiin liittyviä alttiusgeenejä, joita voi toisissa suvuissa olla enemmän. Tällöin suvun jäsenissä voi esiintyä samanlaista syöpää. Jos taas suvussa on paljon erilaisia syöpätapauksia, on kyse kilpailevien kuolinsyiden puutteesta. Mitä pitempään elää, sen suurempi mahdollisuus on sairastua syöpään.
Pohjois-Suomessa on menneinä vuosikymmeninä esiintynyt paljon keuhkosyöpää erityisesti miehillä. Nyt tilanne on parantumassa. Turpeenniemi-Hujanen kertoo asiaan vaikuttaneen tupakanpolton vähentyminen. Sen sijaan naisten keuhkosyöpäkuolemien määrä on kasvussa.
– Syynä on nuorten naisten tupakoinnin lisääntyminen. Valistusta tarvittaisiin lisää.
Suuria kysymysmerkkejä ovat nuuska ja sähkötupakka. Kummastakaan ei ole olemassa vielä tarpeeksi tutkimustietoa.
– Itseasiassa sähkötupakasta voi saada hyvin suuriakin nikotiiniannoksia, sillä aineen määrää voi itse säädellä. Ja nikotiini on erittäin paha myrkky.
Suomi on Ruotsin ja Norjan kanssa maailman kärkeä syövän hoitotuloksissa.
Taina Turpeenniemi-Hujanen uskoo ihmiskunnan selättävän taudin jonain päivänä, mutta siihen kuluu vielä aikaa.
Jo nyt on huomattu, että syövän selättänyt kuolee entistä harvemmin uusiutuvaan syöpään.
– Syövän puhkeamista emme voi tulevaisuudessakaan estää, mutta hoitotuloksia voimme parantaa, hän summaa.