Suomen kuntien kasvihuonepäästöt ovat pienentyneet vuodesta 2005 vuoteen 2024 keskimäärin 40 prosenttia, mutta lakeuden kunnissa kehitys on ollut maan keskiarvoa heikompaa, käy ilmi Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tiedoista.
Vähiten hurraamista on Hailuodon luvuissa. Tilastojen mukaan kokonaispäästöt ovat pudonneet kunnassa vuosien 2005 ja 2024 välillä vain prosentilla ja itse asiassa päästöt per asukas ovat kasvaneet kolmella prosentilla.
Vuonna 2024 hailuotolaisen päästöt olivat keskimäärin 15,2 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia, kun koko maan keskiarvo oli 4,7 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia.
Lukuihin vaikuttaa luonnollisesti Hailuodon maatieteellinen sijainti, sillä 23,1 prosenttia päästöistä syntyy vesiliikenteestä. Kaksi muuta suurinta päästölähdettä ovat maatalous ja tieliikenne.
Lakeuden kunnissa parhaiten päästöjä on kyetty numeroiden valossa suitsimaan Kempeleessä. Kunnan kokonaispäästöt pienentyivät vuodesta 2005 vuoteen 2024 noin 33 prosenttia.
Päästöt per asukas ovat pienentyneet samassa ajassa puolella. Vuonna 2024 päästöjen määrä yhtä kempeleläistä kohden oli 3,1 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia, mikä on alle maan keskiarvon. Päästöjä syntyy eniten tieliikenteestä, kaukolämmöstä ja työkoneiden käytöstä.
Myös Tyrnävällä suunta on ollut selkeä ja kokonaispäästöt putosivat vuosien 2005 ja 2023 välillä neljänneksen. Samalla päästöt per asukas pienenivät 34 prosenttia.
Vuonna 2024 päästöjen määrä tyrnäväläisten kohden oli 7,0 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia eli selvästi yli maan keskiarvon. Toisaalta kehitys on ollut myönteisempää kuin maaseutumaisissa kunnissa Suomessa keskimäärin.
Tilastojen mukaan Tyrnävällä kasvihuonepäästöjä syntyy etenkin maataloudesta, tieliikenteestä ja työkoneista. Maatalouden osuus on tilastojen mukaan 38,2 prosenttia.
Limingassa kasvihuonepäästöt pienentyivät kymmenessä vuodessa 19 prosenttia, mutta päästöt per asukas ovat pienentyneet reilusti reippaammin, noin 41 prosenttia.
Vuonna 2024 kunnan kolme suurinta päästösektoria olivat tieliikenne, maatalous sekä työkoneet. Sekä tieliikenteestä että maataloudesta syntyy kaikista kunnan päästöistä noin neljännes.
Vuonna 2024 päästöjen määrä yhtä liminkalaista kohden oli 5,4 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia, mikä on hieman enemmän kuin Suomessa keskimäärin.
Lumijoellakin päästöt ovat olleet laskusuunnassa, joskin hieman loivemmin kuin Kempeleessä, Limingassa ja Tyrnävällä. Kunnan kokonaispäästöt pienenivät vuosien 2005 ja 2024 välillä 18 prosenttia. Päästöt per asukas vähenivät 24 prosenttia.
Myös Lumijoella päästöt tulevat maataloudesta, tieliikenteestä ja työkoneista. Kunnassa maatalouden osuus kaikista päästöistä on peräti 45,2 prosenttia.
Vuonna 2024 päästöjen määrä yhtä lumijokista kohden oli 9,9 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Se on yli tuplaten maan keskiarvon.
Syke laskee vuosittain käyttöperusteisten ilmastopäästöjen määrän kaikille Suomen kunnille, maakunnille ja ely-alueille. Päästöt lasketaan kaikille kunnille yhdenmukaisella kansainvälisiä ohjeistuksia noudattavalla laskentamenetelmällä.
Juttusarjassa esittelemme Rantalakeuden juhlavuoden kunniaksi ihmeellisiä asioita lakeudelta.