Su­si­tut­ki­ja Ilpo Kojola: “Susien vaa­ral­li­suu­des­ta liik­keel­lä pe­rä­tön­tä­kin tietoa, mutta ih­mis­ten su­si­pel­ko on otet­ta­va va­ka­vas­ti"

Rantalakeus

Tutkimusprofessori Ilpo Kojolan mukaan turvallisuusnäkökulma on otettava aina huomioon, jos edes epäilyttää, että susi saattaisi käydä ihmisen kimppuun. Epäily on perusteltua esimerkiksi tilanteessa, jossa susi varmasti tunnistaa ihmisen ihmiseksi ja tulee silti lähietäisyydelle – vaikkei ihmisen mukana olisi edes koiraa viemässä suden huomiota muualle. Mutta on myös ymmärrettävä suden aistimaailman erilaisuus ihmiseen verrattuna, Luonnonvarakeskuksen tutkijana työskentelevä Kojola muistuttaa.

– Sudella on tarkka näkö vain noin 30 metrin päähän. Kauempana olevaa ihmistä se ei välttämättä edes tunnista ihmiseksi, jos tuuli käy väärästä suunnasta eikä se saa hajua. Suden hahmotuskyky ei riitä myöskään ajoneuvossa olevan ihmisen tunnistamiseen.

Kojolan mukaan ihmisten pelko susia kohtaan on otettava aina vakavasti. Mutta toisaalta pelko voi olla jossain määrin kulttuurisidonnaistakin. Esimerkiksi tiheästi asutussa Saksassa elää noin 70 susilaumaa, ja ihmisten ja susien kohtaamisia sattuu usein.

– Saksalaisia kollegoita kuunnellessa tulee vaikutelma, ettei sutta koeta siellä samalla tavalla pelottavaksi kuin Suomessa.

Susipelon hälventämiseksi tutkimustiedon avoin jakaminen on tärkeää.

– Valitettavasti liikkeellä on paljon perätöntäkin tietoa susien vaarallisuudesta – unohtamatta kuitenkaan esimerkiksi sitä, että Aasiassa sudet ovat silloin tällöin vieneet paimenessa olleita lapsia. Euroopassa ei tällaista ole sattunut neljäänkymmeneen vuoteen susien viimeaikaisesta runsastumisesta huolimatta.

Lue Ilpo Kojolan haastattelu 11.12. Rantalakeudesta painettuna tai diginä!