LIMINKA – Vaikka olen opiskellut historiaa, täytyy ihmetellä, että Suomi oli jo 1890-luvulla valmis valtio. Jo 20 vuotta ennen Suomen itsenäistymistä, tietokirjailija, Raahen seurakunnan kappalainen Pekka Tuomikoski toteaa.
Hämmentävän huomion Tuomikoski teki saatuaan käsiinsä antikvariaatin alennuslaarista Suomi 19. vuosisadalla -teoksen. Kirja teki niin suuren vaikutuksen Tuomikoskeen, että hän päätti toimittaa ja julkaista sen uudestaan.
– Lueskelin kirjaa ja ihmettelin, miten Suomesta oli tehty niin kattava teos jo ennen vuosisadan vaihetta. Kirjasta oli esitelty kaikki tieteen ja taiteen alat. Lisäksi sen avulla brändättiin Suomea ja tehtiin jo kansikuvassa tutuksi tulevan valtion vaakuna.
Kirjan alkuperäinen tekijä Leo Mechelin oli aikoinaan perustamassa varhaista Nokiaa. Hänestä tuli varsin varakas mies, ja Mechelin päätti käyttää varallisuuttaan suomalaisuusaatteen edistämiseen.
Suomi 19. vuosisadalla oli silloisen suomalaisen eliitin voimainponnistus, ja sen tekemiseen osallistui moni tuon ajan huipuista.
– Kyse oli Suomen eliitin hankkeesta, ja se oli tuolloin enimmäkseen ruotsinkielistä. Niinpä kirjasta otettiin 6 000 kappaleen painos ruotsiksi ja 2 000 kappaleen painos suomeksi. Lisäksi se käännettiin englanniksi, ranskaksi ja venäjäksi.
Kirjan avulla suomalaiseliitti halusi näyttää sekä suomalaisille itselleen että maailmalle, että Suomi oli jo yhtenäinen kansakunta ja yksi kansa. Mechelin jopa lahjoitti teoksen kahdelle Venäjän tsaarille, mitä Pekka Tuomikoski pitää nykyhetkestä käsin ajateltuna suorastaan pöyristyttävänä.
– Mutta itse kirjassa ei suoraan kiistetty Suomen alamaisuutta. Siinä oli kuvia myös keisareista, joten alamaisuus tavallaan tunnustettiin teoksessa.
Perehdyttyään kirjaan Tuomikoski hämmästyi myös siitä, miten vähän Suomi on lopultakin muuttunut sadassa vuodessa. Hämmästyttävää hänestä oli myös huomata, että tuolloin eläneillä ja vaikuttaneilla kirjan tekijöillä oli selkeä tietoisuus siitä, missä Suomi on edistyksellinen.
– Suomessa oli jo tuolloin toimiva infrastruktuuri, kuten tiestö. Yliopistomaailma ja seurojen toiminta oli hyvin aktiivista.
Ruotsin vallan aikana käyttöön otetut lait olivat edelleen voimassa, sillä keisarit antoivat Suomelle varsin suuren vapauden. Venäjän vaikutuksesta Suomea ryhdyttiin myös rakentamaan. Helsingin keskeiset rakennukset on tehty Venäjän vallan aikana. Tuomikoski muistuttaa myös Turusta löytyvän paljon venäläisaikaisia rakennuksia.
Ongelmat syntyivätkin Tuomikosken mielestä ennen kaikkea sortokausien aikana, jolloin Suomea pyrittiin venäläistämään. Siinä vaiheessa se oli kuitenkin liian myöhäistä.
– Voisi sanoa, että Venäjä kiskaisi Suomen irti Ruotsista ja samalla tuli luoneeksi pohjan Suomen itsenäistymiselle. Aleksanteri I antoi Suomelle suhteellisen suuren vapauden ja itsenäisyysaate alkoi kukoistaa.
Sivistyksen taso oli korkea, mutta Suomi oli vielä hyvinkin talonpoikainen maa.
Maaseudun liikaväestö alkoi vähitellen muuttaa kaupunkeihin, sillä tehtaissa tarvittiin työntekijöitä. Myös siirtolaisuus Amerikkaan oli voimissaan.
– Ajat olivat niukat ja vaikeat. Kaupungeissa oli ahdasta. Yhdessä pienessä vuokrahuoneistossa saattoi olla neljä tai jopa viisi asukasta.
Suomen itsenäistymistä edeltäneet vuodet olivat levotonta aikaa. Itsenäistyminen lisäsi myös levottomuuksia. Punaisten ja valkoisten väliset taistelut alkoivat. Ne olivat Tuomikosken mielestä kilpajuoksua julkisen vallan järjestämisestä ja päättämisestä.
– Siinä mentiin todellakin vaikeimman kautta. Ne vuodet olivat ikävin hetki Suomen historiassa. Eikä niitä välttämättä ole kaikkialla vielä käsitelty. Esimerkiksi Raahessa vasta tänä vuonna, juhlavuoden kunniaksi, aikoinaan joukkohautaan heitetyt punavangit siunataan haudan lepoon.
Pekka Tuomikoski haluaa nostaa esille myös punaisten osuuden Suomen itsenäistymisen vaiheissa. Virallinen historiankirjoitus tuntee lähinnä valkoisten joukoista muodostetun, virallisen lähetystön, joka kävi pyytämässä Leniniltä Suomen itsenäisyyden tunnustamista.
– Harva kuitenkaan tietää, että muutama viikko ennen sitä Venäjällä vieraili vasemmiston joukkojen lähetystö samoissa merkeissä.
Sata vuotta sitten eläneet suomalaiset vaikuttavat Pekka Tuomikosken mielestä rohkeilta ja ennakkoluulottomilta.
Heillä oli luottamusta omiin voimiin ja kykyyn selviytyä haasteista.
– Nykyään ihmisillä on enemmän vapautta ajatella ja liikkua. Olemme siis saaneet sen, mitä itsenäisyyttä ajaneet suomalaiset ajoivat takaa ja halusivat. Mutta monesti ihmiset turmelevat oman elämänsä. Voikin kysyä, osaammeko käyttää saamaamme itsenäisyyden lahjaa?
Arvojen rappeutuminen ja heikkenevä yhteisöllisyys ovatkin Pekka Tuomikosken mielestä suurin uhka suomalaisuudelle ja Suomelle.
– Olemme tottuneet olemaan uudisraivaajia ja selviytymään. Siitä voisimme kuitenkin mennä jo eteenpäin ja etsiä yhteisöllisyyttä. Vanha kulttuuri pitäisi murtaa. Muuten koteloidumme oman itsemme ympärille.
