Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan työllisyysasteen kasvu yhdellä prosentilla tukee julkista taloutta 900 miljoonalla eurolla. Kaikki keinot työllisyyden parantamiseksi ovatkin paikallaan. Suomella olisi parannettavaa esimerkiksi 55-64 -vuotiaiden työllistämisessä. Viime vuonna kyseisen ikäluokan työllisyysaste oli Suomessa 62,6 prosenttia, mikä on Pohjoismaiden huonoin luku. Kärkeä piti Islanti 83,9 prosentilla. Mikäli olisimme samalla prosenttiosuudella saarivaltion kanssa, olisi meillä töissä liki 160 000 ihmistä enemmän. Se näkyisi myös julkisessa taloudessa.
Paikallislehtien päätoimittajayhdistys kävi viime viikolla kuuntelemassa valtiovarainministeriön ajatuksia Suomen talouden kehittymisestä. Uhkana on, että kasvu hidastuu.
Työpaikkoja olisi kyllä tarjolla, jos osaaminen ja tarve kohtaisivat. Viime vuonna TEM ja Tilastokeskus selvittivät työvoiman saatavuusongelmia. 37 prosenttia yrityksistä vastasi, että työntekijöiden löytämisessä on haasteita. Pohjois-Pohjanmaalla lukema oli 38 prosenttia. Yli 30 prosenttinen lukema oli koko maassa.
Ministeriön esityksessä nousi vahvasti esille se, että pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevien suomalaisten työllisyysaste on heikentynyt kymmenkunta prosenttia 15 vuoden aikana. Opiskelijat ja opintielle lähtevät: koulutuksella ja kouluttautumisella on suuri merkitys!
Julkisen talouden kestävyyden kannalta kulmakivi on työllisyysaste. Työllisyyden kannalta taas perustus lepää koulutuksessa ja osaamisessa.
Etenkin suomalaiseen ammattikoulutukseen tulee satsata entistä enemmän. Ajatukset eivät saa jäädä vaalipuheiksi – olipa keväällä vallassa mikä puolue tahansa.