Suo­ma­lais­ta viit­to­ma­kiel­tä käyt­tä­vien lasten määrä vä­he­nee: "E­del­leen­kin asenne on, että kuu­ro­jen olisi parempi puhua viit­to­mi­sen sijaan"

Alle 20-vuotiaita kuuroja viittojia arvioidaan olevan tällä hetkellä vain noin 200, kun heitä voisi olla lähes kolminkertainen määrä.

Rantalakeus
-
Kuva: Lea Remes

Äidinkielenään suomalaista viittomakieltä käyttävien lasten ja nuorten määrä vähenee radikaalisti. Alle 20-vuotiaita kuuroja viittojia arvioidaan olevan tällä hetkellä vain noin 200, kun heitä voisi olla lähes kolminkertainen määrä.

Merkittävä syy on suurimmalle osalle kuulovammaisena syntyvistä lapsista leikkauksessa asetettava sisäkorvaistute, kuuloapuväline, jonka avulla suurin osa oppii kuulemaan ja puhumaan. Se ei kuitenkaan poista kuuroutta: kun istutteen ulkoinen osa irrotetaan, ei henkilö enää kuule.

– Kuuroista on historian saatossa aina yritetty saada samanlaisia kuin kuulevista. Edelleenkin asenne on, että kuurojen olisi parempi puhua viittomisen sijaan. Viittomakieltä ei nähdä kielenä, eikä sitä arvosteta, tutkija Leena Savolainen Kuurojen Liitosta huokaa.

Perheen kielivalinnasta päättää lääkäri, joka kirjoittaa lausunnon kunnan sosiaalitoimelle tulkkaustarpeesta. Moni sisäkorvaistutteen saanut lapsi ei saa mahdollisuutta viittomakielen opetukseen.

– Heille voidaan opettaa viittomia, muttei kieltä. Ei lauserakenteita tai lauseita. Jos kuuro lapsi ei koulussa saa kuuloapuvälineenkään avulla selvää opetuksesta, ei hän voi seurata oppituntia tulkattuna, jos sitä oikeutta ei hänelle ole annettu.

Kelan tulkkauspäätöksen saaneita, suomalaista viittomakieltä käyttäviä on kolmisentuhatta. Heidän lisäkseen viittomakieltä käyttäviä perheenjäseniä on noin 2 500.

– Viittomakielen taito ei ole samalla tasolla kuin aiemmilla sukupolvilla. Olemme suuntauksesta erittäin huolissamme. Yritämme liitossa päästä keskusteluyhteyteen lääkäreiden ja kuulokeskusten kanssa, mutta se on vaikeaa. Myöskään perheisiin emme saa suoraan yhteyttä, sillä henkilörekisterit eivät ole julkisia.

Suomenruotsalaisen viittomakielen osalta tilanne on paljon lohduttomampi. Kuurojen liiton mukaan äidinkielenään sitä käyttää enää vain noin sata kuuroa. Heistä suurin osa eläkeiässä. Unescon uhanalaiseksi luokitteleman kielen pelastamiseksi on järjestetty tulkkikoulutusta ja opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt rahallista apua muun muassa sanakirjan tekoon.

– Katoamisvaara on olemassa, ja ulkoa tuleva paine on valtava. On kuitenkin loppupelissä kielen käyttäjien käsissä, että säilyykö se. Kun kieli ei enää siirry lapsille, ollaan vaaravyöhykkeellä, Leena Savolainen toteaa.

Tällä viikolla juhlitaan kansainvälistä kuurojen viikkoa. Keskiviikkona juhlistettiin erityisesti YK:n kansainvälistä viittomakielen päivää, jota vietetään nyt kolmannen kerran.

Kuurojen liiton tutkija Leena Savolainen kertoo viittomakielen muuttuvan kaiken aikaa. Yli 60-vuotiaat viittojat eivät välttämättä ymmärrä nuorten käyttämää viittomakieltä.

– Se voi olla niin nopeaa viittomista, ettei siitä saa kiinni. Universaalikaan viittomakieli ei ole, mutta mitä visuaalisemmin viittoo, sitä paremmin muualla maailmassa asuva kuuro voi ymmärtää teeman, Savolainen valottaa.

Viittomakieli

Viittomakielen arvioidaan olevan äidinkieli noin 3 000:lle kuurolle Suomessa. Viittomakieltä käytti vunna 2018 äidinkielenään kaikkiaan noin 5 500 suomalaista.

Suomessa viittomakieliä on kaksi: suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli. Jokaisella maalla on oma viittomakieli, mutta universaalisti ymmärrettäviä viittomia ovat esimerkiksi minä ja sinä.

Maailmassa arvioidaan olevan noin 70 miljoonaa kuuroa.

Kansainvälisen kuurojen viikon ytimessä on maailman kuurojen yhteenkuuluvuus ja solidaarisuus sekä tämän vahvan yhteisöllisyyden juhlistaminen yhdessä muun maailman kanssa.

Juhlaviikolla halutaan myös tukea ja vahvistaa edunvalvontatyötä kuurojen ja kaikkien viittomakielisten oikeuksien parantamiseksi.