Joskus riittää, että edes kuuntelee.
Kempeleläisen Antti Peuralahden mieleen on jäänyt erityisesti ensimmäinen kriisinhallintatehtävä. Hän toimi pohjoisbosnialaisessa kaupungissa siviiliyhteistyöupseerina ja otti vastaan paikallisia asukkaita. Kerran toimistoon tuli iäkäs nainen, joka oli joutunut pakenemaan omasta kodistaan Kroatian puolelle. Nainen halusi palata kotikyläänsä ja esitteli asiaa tukevia dokumentteja. Peuralahti ei kuitenkaan voinut auttaa, vaan ohjasi hänet paikallisviranomaisten luo.
– Nainen nousi ylös ja kiitti kyyneleet silmäkulmissa siitä, että olin ensimmäinen, joka kuunteli häntä, Peuralahti muistelee.
Oululaiselle, yhdeksän kertaa rauhanturvaamistehtävissä mukana olleelle Henry Helakorvelle puolestaan on piirtynyt mieleen vierailu eritrealaisella kuurojen klinikalle, mihin suomalaiset veivät ruokaa, leluja ja oppimateriaaleja.
– Eräs hoitajista totesi, että ilman meitä moni olisi kuollut nälkään. Se pysäytti.
Kaksikko huomauttaa kriisinhallintatehtävissä olevan tärkeää tuoda yksilöille ja perheille toivoa.
– Ilman sitä kaikki häviää. On tärkeää, että vanhemmat ja lapset jaksavat uskoa huomiseen, Helakorpi muistuttaa.
Neljän komennuksen kokemuksella Antti Peuralahti huomauttaa suurimman osan sota- tai kriisialueen ihmisistä toivovan rauhaa.
– He haluavat elää omassa kodissaan ja omassa kylässään perheensä kanssa. Yleensä pieni enemmistö aiheuttaa ongelmia, mutta heidän äänensä kuuluu kaikkein voimakkaimmin.
Tuleva Rauhanturvaajaliiton Oulun alueyhdistyksen puheenjohtaja Helakorpi toteaa esimerkiksi Afganistanissa kaaosta luovia talibaneja olevan vain neljä prosenttia kokonaisväestöstä.
– Kun laittaa baretin päähän ja astuu lentokoneeseen, niin rauhaan on uskottava. Suomalainen rauhanturvaaja tekee omalta osaltaan pieniä tekoja. Yritämme saada paikallisten elämän pikkuisen paremmaksi. Samalla tuemme askeleita rauhan saavuttamisessa.
Lue lisää 18.9. Rantalakeudesta painettuna tai diginä!
63 vuotta maailmalla
Ensimmäisen kerran suomalaiset osallistuivat rauhanturvaamiseen vuonna 1956.
Rauhanturvaajat parantavat kriisialueiden oloja ja auttavat rauhan saavuttamista. Suomalaisia toimii YK:n, Naton ja EU:n operaatioissa.
Koulutuksesta vastaa Porin prikaatin Kriisinhallintakeskus Säkylässä. Palvelussuhde kestää tavallisesti 4, 6 tai 12 kuukautta.
Kriisinhallintaveteraaneja on Suomessa noin 50 000.