Pyhän Kolminaisuuden kirkon 25-vuotista historiaa juhlistetaan tällä viikolla Juhlamessulla. Kirkko vihittiin käyttöönsä 8. elokuuta 1993.
Juhlamessu on kempeleläinen jumalanpalvelus. Laulut ovat kempeleläisen opettajan Jussi Rasinkankaan säveltämiä ja entisen Ylikylän koulun rehtorin Juhani Konolan sanoittamia. Ensimmäisen kerran messua vietettiin Kempelessä syksyllä 2003, jolloin kirkko täytti kymmenen vuotta.
Tiedotussihteeri Sari Karvonen Kempeleen seurakunnasta kertoo idean Juhlamessuun tulleen silloiselta kirkkoherra Markku Korpelalta. Hän oli kuunnellut näiden kahden opettajan säveltämiä ja sanoittamia lauluja esittänyttä Musarit-kuoroa.
– Korpela kutsui Rasinkankaan ja Konolan suunnittelemaan ja valmistelemaan erityisesti lapsille sopivaa jumalanpalvelusta. Juhlamessua on toteutettu myös muissa Suomen seurakunnissa. Siitä on tehty äänite ja nuottialbumi.
Juhlamessua vietetään Pyhän Kolminaisuuden kirkossa jo tänään keskiviikkona Kirkonkylän ja Santamäen koulujen oppilaiden kanssa. Torstaina ja perjantaina Kokkokankaan seurakuntakeskuksessa messuun osallistuvat Ylikylän, Linnakankaan ja Ketolanperän koulut.
Koulut opettelevat Juhlamessun laulut etukäteen ja itse jumalanpalveluksissa on mukana koulujen kuoroja esilauluryhminä.
Sekä viikolla toteutettavien koululaisjumalanpalvelusten että sunnuntain kaikille avoimen Juhlamessun säestyksistä huolehtii Juhlamessubändi, joka koostuu neljästä ammattimuusikosta. Bändiä johtaa kitaristi Jukka Launonen, pianistina toimii Mikko Keskinen, basistina Tatu Palo ja rumpalina Panu Koskela.
Sunnuntaina 25. marraskuuta vietettävän Juhlamessun jälkeen seurakunta tarjoaa kirkkovieraille täytekakkukahvit kirkon aulassa.
Kahvien jälkeen vietetään kirkkosalissa vielä pientä juhlahetkeä, kun eläkkeellä oleva seurakunnan entinen kirkkoherra Veikko Kärnä kertoo kirkon suunnittelun ja rakentamisen ajoista.
Viisi vuotta sitten Timo Paakin kirjoittamassa kirkon historiikissa kerrotaan seurakuntalaisten tuumailleen uuden kirkon rakentamista parikymmentä vuotta. Vanhan kirkon ahtauteen havahduttiin 70-luvun alkupuolella. Joulukirkkoja pidettiin peräperää enimmillään viidesti, jotta kaikki mahtuivat mukaan.
Toive uudesta kirkosta vahvistui kunnan vauhdikkaan kasvun kanssa.
Paakki kertoo historiikissaan uuden kirkon paikasta käydyn vilkasta keskustelua. Esillä oli kirkon sijoittuminen Ollilantien länsipuolelle, Välitalon alueelle. Myös vanhan pappilan tontti oli mukana kaavailuissa, samoin terveyskeskuksen ja Piriläntien välinen paikka.
– Seurakunnan päättäjät hakivat ratkaisuilleen tukea asiantuntija-arviosta. Niissä päädyttiin suosittamaan Kirkonmäkeä. Samaan kallistui kirkkovaltuuston suuri enemmistö, Paakki kirjoittaa.
Kirkon lopullinen muoto valikoitui arkkitehtikilpailun kautta. Arkkitehti Jorma Tepon ehdotus voitti palkintolautakunnan suljetussa lippuäänestyksessä arkkitehti Jorma Palorannan esityksen. Seurakunnan yleisöäänestyksessä voiton vei Palorannan malli.
Kirkkoneuvosto jakoi äänensä ehdotuksille tasan. Puheenjohtajan ääni ratkaisi, jolloin voittajaksi nousi Tepon ehdotus. Samaan päätyi myös kirkkovaltuusto.
Rakennustyö käynnistyi vuoden 1992 keväällä. Pääurakoitsijana toimi Insinöörirakentajat Oy. Hanke maksoi 12,5 miljoonaa markkaa.
– Vihkiäisten odottamaton piirre oli, että kirkkomusiikki jouduttiin tuottamaan tilapäisellä soittimella. Urkujen runko ja pillit olivat kyllä kirkossa, mutta monitoimisaliin varastoituna. Sotkamolainen urkutehdas teki konkurssin kesken Kempeleen tilauksen valmistumista. Kirkkoherra Kärnä haki jo valmistuneet osat yhdessä oulunsalolaisen pakettiauton omistajan kanssa Kempeleeseen. Asennusväki saatiin koottua konkurssiin menneen tehtaan työntekijöistä, Timo Paakki kirjoittaa.