HAILUOTO Kati Hiekkapelto nojailee portaanpieleen kotonaan Hailuodossa. Verenpunainen huulipuna ja kaulahuivi kirkuvat lokakuisessa myöhäisiltapäivän harmaudessa, 1800-luvulla rakennetussa maalaistaloidyllissä.
Hiekkapelto on saamassa seuraa. Susanna Rapinojan mustat nahkahousut natisevat pyöränsatulaa vasten naisen vintatessa kärrytietä pitkin pihaan. Naiset vaihtavat hymyt. Sanoja ei tarvita.
Hiekkapellon ja Rapinojan välillä väreilevästä kemiasta voisi päätellä heidän tunteneen aina, mutta todellisuudessa naisten tiet kohtasivat vasta viisi vuotta sitten.
– Molemmat olimme hakeutuneet juurillemme Hailuotoon. Ensin Kati ja sitten minä. Löysimme jopa yhteisiä sukujuuria, Susanna Rapinoja sanoo.
Hän kertoo nähneensä Hiekkapellossa heti ”potentiaalisen leikkikaverin”.
– Susanna kysyi minulta melko heti tavattuamme, että perustettaisiinko punkbändi. Vastasin sen enempää miettimättä, että joo. Tässä sitä nyt sitten ollaan - huulipunissa ja nahkahousuissa, Hiekkapelto naurahtaa.
Rapinojan ja Hiekkapellon menopaussipunkkia räyhäävä bändi, Parrakas Nainen, sai nimensä vanhasta valokuvasta.
– Isoäitini isä lähti 1800-1900-lukujen taitteessa siirtolaisena Amerikkaan. Löysin hänen albumeistaan friikkisirkuksesta ostetun valokuvan. Siinä poseeraa itsevarmana kurvikas nainen, jolla on tuuhea parta. Kuva on kaunis, puhutteleva ja kuvastaa hyvin ideologiaamme naiseudesta.
Rapinoja piirtää sormellaan pitkän pirtinpöydän karhealle puupinnalle janan, jonka toinen pää on äärinaisellinen ja toinen äärimiehekäs.
– Ihmisen tulisi saada asettua tällä janalla juuri siihen kohtaan, missä itse tuntee olonsa hyväksi ilman, että yhteiskunta tekee hänestä friikkiä, Rapinoja puhuu.
Hän kertoo olevansa äärimmäisen ylpeä isoäidistään Ida Rapinojasta. Naisesta, joka ensimmäisenä naisena Hailuodon historiassa vaihtoi hameen housuihin, vaikka sitä 1930-luvulla paheksuttiin.
Sekä Rapinoja että Hiekkapelto ovat koulutukseltaan opettajia. He kertovat seuranneensa karvat pystyssä kritiikkimyrskyä, jonka uusi koulujen tasa-arvosuunnitelma on nostattanut.
– Ihan kirjaimellisesti karvat pystyssä, sillä mehän emme sheivaa, naiset julistavat ja jatkavat:
– Mielestämme se on vain ja ainoastaan positiivinen asia, että sukupuolten välistä kuilua kavennetaan.
Jos Rapinojan ja Hiekkapellon bändin nimi on vahvasti kantaaottava, sitä ovat myös kappaleiden lyriikat.
Naiset tehtailevat biisejä yhteistuumin, tällä hetkellä niitä on kasassa parisenkymmentä. Ainoastaan yksi tekele on taltioitu. Se löytyy YouTubesta nimellä Parrakas Nainen Pyhäjoen ydinvoimalaa vastaan.
– Tämä saattaa kuulostaa vähän munasarjoihin puhaltelulta, mutta me profetoimme biisissä loppukesästä kohun aiheuttanutta Fennovoiman selvitystä siitä, soveltuuko Pyhäjoki ydinjätteen loppusijoituspaikaksi.
Puhaltelu jatkuu:
– Toimittiinhan me tienraivaajina myös Conchita Wurstille, joka voitti Euroviisut vuonna 2014, Hiekkapelto huomauttaa pilke silmäkumassaan.
– Ja nyt sitten luki naisten lehdessä, että naisten kainalo- ja häpykarvat tulevat jälleen muotiin. Siinäkin oltiin edelläkävijöitä, Rapinoja suitsuttaa.
Parrakas Nainen on keikkaillut varsin maltillisesti, pääasiassa Hailuodossa ja pienelle yleisölle.
– Ei se määrä vaan se laatu!
Lavashowtaan Rapinoja ja Hiekkapelto kuvailevat tajunnanräjäyttäväksi performanssiksi ja naiselliseksi aktiksi.
– Yksi mies totesi kerran keikan jälkeen bändimme palauttaneen hänen uskonsa feminismiin. Se oli paras palaute, jota olemme tähän mennessä saaneet.
Parrakas Nainen onnistui tekemään lähtemättömän vaikutuksen myös M.A. Nummiseen Oulusalon Suvirockissa viime kesänä:
– Hän halusi varastaa meidän biitin. Emme antaneet, sillä käytämme sitä samaa jokaisessa biisissä.
Naiset haluavat pitää paitsi biitin, myös koko bänditouhun simppelinä kahden naisen hauskanpitona.
– Susanna soittaa ja laulaa. Minä ainoastaan laulan, koska en muuta osaa, toteaa paremmin kirjailijana kuin muusikkona tunnettu Hiekkapelto.
Hailuodon kunnan työsuunnittelijana työskentelevällä Rapinojalla puolestaan on vahva musiikkitausta. Hän toimi yli kymmenen vuoden ajan garage rockia soittavan Thee Ultra Bimboosin solistina, kitaristina ja keulanaisena.
– Sellaista keikkaelämää ei ole ikävä, vaikka se hyvää aikaa olikin. Parrakas Nainen tyydyttää juuri nyt, sellaisena kuin se on, täydellisesti kaikki musiikilliset haluni.
