Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi kirjoitti (Rantalakeus 6.3.19) sote-uudistuksen tarpeesta ja että siitä on tullut maraton. Olin kansanedustajana vuosina 1995-2007. 2000-luvun alussa keskustaministeri Hannes Manninen johti Paras-hanketta. Ohjausryhmässä näin, miten keskustan eduskuntaryhmässä liuta entisiä kunnanjohtajia vastusti tarmokkaasti 50 000 asukkaan rajan asettamista sote-palveluihin. He uhkasivat Mannista jopa ministerivaihdolla. Siksi rajaksi tuli Lohen mainitsema 20 000 asukasta, jota noin 50 kuntaa ei Kuntaliiton mukaan ole noudattanut. Kunnanjohtaja Lohi, onko Kempele yksi niistä?
Pohjois-Pohjanmaalla on 30 kuntaa ja useita pieniä sote-kuntayhtymiä. Täällä on vastustettu jopa keskustelua maakunnallisesta sote-kuntayhtymästä. Vai pitäisikö kunnanjohtaja Lohen kirjoitus tulkita aloitteeksi PoPsoten valmistelulle?
Kun markkinamallilla valmisteltu sote-uudistus kaatui perustuslaillisiin esteisiin, olisi Pohjois-Pohjanmaalla syytä aloittaa ihmislähtöisen PoPsoten valmistelu. Sitä ei pidä kuitenkaan aloittaa markkinamallilla, eikä keskittämispolitiikan leikkauslistoilla, kuten sote-maakunta-uudistuksen virkamiesvalmistelussa täällä on tehty. PoPSTer-valmistelussa oli esimerkiksi 23 miljoonan euron leikkauslistat vanhuspalveluista.
Monissa maakunnissa, kuten Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa, Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa on jo ajat sitten päädytty maakunnalliseen soteen. Tuoreimpana maakunnallinen kuntayhtymä aloitti Kymenlaaksossa. Jos Lohi ja muut Pohjois-Pohjanmaan kunnanjohtajat haluavat ”leveämmät hartiat”, kuten pääministeri Juha Sipilä on useasti maininnut, miksi täällä ei lähde liikkeelle keskustelu maakunnallisesta sote-kuntayhtymästä.
Olen ollut valmistelemassa Kainuun sote-kuntayhtymää ja seurannut käytännössä sen toimintaa 13 vuotta luottamustehtävieni ja työni kautta. Siellä on useita hyviä käytäntöjä, kuten eläkekoordinaattori, joka auttaa työkyvyttömiä pitkäaikaistyöttömiä eläkkeelle. Siellä on maakunnallinen työttömien terveydenhoitaja ja tänä vuonna palkataan kolme lisää.
Lisäsikö kuntayhtymä hallintoa ja byrokratiaa, kuten usein väitetään? Ei, esimerkiksi vanhustenhoidossa oli kuntamallissa 44 henkilötyövuotta hallintotehtäviä ja maakunnallisessa kuntayhtymässä vain 14.
Noiden 30 käsiparin rahoitus siirrettiin käytännön työhön. Kainuun kunnat olisivat menneet jo ajat sitten konkurssiin, jos maakunnallista sotea ei olisi tehty 13 vuotta sitten.
kansanedustajaehdokas (vas)