KEMPELE Sote-uudistuksessa on paljon avoimia kysymyksiä ja selvitettäviä asioita. Sen myöntää Sote-uudistusta valmistelevan PoPSter-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajakin, kempeleläinen Antti Ollikainen.
– PoPSterin tavoitteena on, että alueellinen hyvinvointi lisääntyy, terveyserot kaventuvat, palvelujen yhdenvertaisuus ja saatavuus parantuvat sekä kustannusten kasvu pienenee. Mutta mehän emme loppujen lopuksi voi tietää, millainen palveluverkosta muodostuu, koska emme tiedä mihin yksityiset toimijat lopulta sijoittuvat, sanoo Ollikainen.
PoPSter-työryhmät ovat piirtäneet karttoja, joihin ovat merkinneet sote-keskuksien ja -palvelupisteiden paikat sekä määritelleet, millaisia palveluita niistä pitäisi löytyä. Palvelut tarjoaa joko kunnallinen liikelaitos tai kilpailutettu yksityinen toimija.
– Uskon kuitenkin siihen, että valinnanvapauden myötä lääkäriin pääsee paremmin kuin tähän saakka, Ollikainen tähdentää.
Kempeleessä on tässä suhteessa ollut poikkeuksellisen hyvä tilanne. Lääkäriin on päässyt ilman pitkiä odotusaikoja, mikä on näkynyt myös matalina sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksina asukasta kohden.
– Kulut ovat pienemmät, koska terveydenhoitoon on päässyt oikea-aikaisesti. Kempele on saanut lähes viisisataa uutta asiakasta muista kunnista juuri toimivien terveyspalveluiden vuoksi, Ollikainen muistuttaa.
Ensi vuoden tammikuussa valittava maakuntavaltuusto päättää esimerkiksi sen, kuuluvatko neuvolat valinnanvapauden piiriin vain eivät. Ollikaisen mielestä maakunnan pitäisi tuottaa neuvolapalvelut itse, koska palvelu on toimiva ja hyväksi havaittu.
Jokainen sote-toimija saa asiakkaasta palvelutarpeeseen, kuten ikään ja sairastavuuteen perustuvan kokonaiskorvauksen. On esitetty pelkoja, että potilas voi jäädä tämän vuoksi hoitamatta ; saahan toimija korvauksen joka tapauksessa. Ollikainen ei näe pelkoon syytä.
– Ainut valinnanvapudessa näkemäni riski on se mahdollisuus, ettei soten kustannusten kasvua pystytäkään hillitsemään. Valinnanvapautta tarvitaan, ja sille on luotavat niin hyvät pelisäännöt, että nämä riskit saadaan torpattua.
Ollikainen muistuttaa PoPSter-hankkeen keskiössä olevista sähköisistä ja liikkuvista palveluista, joita voidaan tarjota syrjäseuduille ja kotiin asti.
– Esimerkiksi Oulunkaaressa näistä on monia hyviä esimerkkejä. Mutta on myös muistettava, ettei kaikkia palveluita pystytä tuottamaan digitaalisesti.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö on ollut huolissaan siitä, miten heidän käy sote-palveluiden siirtyessä maakunnille. Laskelmien mukaan henkilökunnan tarve ei ainakaan vähene.
– Vuoden 2025 jälkeen heitä tarvitaan merkittävästi lisää. Työn muoto saattaa toki muuttua. Ja voi olla, että jonkin verran henkilökuntaa liikkuu julkiselta yksityiselle puolelle. Nyt henkilökunnan olisi tärkeää kehittää omaa osaamistaan.
Tuleva sote-uudistus kuulunee Suomen historian suurimpiin. Ollikainen on tyytyväinen siihen, miten rivakasti Pohjois-Pohjanmaalla on edetty.
– Olemme maan kärjessä yhdessä Pirkanmaan kanssa. Joissakin maakunnissa työtä ei ole edes kunnolla aloitettu.
Ohjausryhmässä on löytynyt yhteisymmärrys siitä, mihin suuntaan uudistusta halutaan viedä.
– Työmäärä on iso, ja sen tekeminen onnistuu vain yhdessä. Ohjausryhmässä ei ole hallitus-oppositio -asetelmaa. Aikataulu on tietysti aika haasteellinen.
Joustoa kuitenkin löytyy, sillä halutessaan valinnanvapautta voidaan pilotoida osassa maakuntaa ensi vuoden aikana. Myös valinnanvapauden porrastusta tai siirtoa voidaan hakea.
Ollikaisen mukaan ohjausryhmän on huolehdittava siitä, että sote-päätöksen tekevälle maakuntavaltuustolle esitellään vaihtoehtoisia palveluverkkomalleja.
– Jos malleja on vain yksi, silloin maakuntavaltuuston kädet ovat hyvin sidotut.
Ohjausryhmän puheenjohtaja uskoo, että uudistus saadaan kunnialla maaliin.
– Kyllä uskon. Mutta se ei tarkoita sitä, että vuoden 2019 alussa kaikki olisi täysin valmista. Uudistus on pitkä prosessi.
PoPSter ja sote-uudistus
PoPSter-hanke alkoi maaliskuussa 2016. Uudistusta on ollut valmistelemassa ohjausryhmä, johtoryhmä, Sote-ryhmä ja 16 työryhmää. Hankkeen loppuraportti annetaan kesäkuun lopussa ja virallisesti hanke päättyy vuoden 2017 lopussa.
Ohjausryhmään kuuluu 64 henkeä kaikista Pohjois-Pohjanmaan kunnista: mm. luottamushenkilöitä, henkilöstöjärjestöjen, AVIn, Oulun yliopiston, Oulun ammattikorkeakoulun, yrittäjien, Kauppakamarin ja sote-järjestöjen edustajia. Hankkeen ohjausryhmä pitää viimeisen kokouksensa kesäkuussa.
Väliaikaishallinto eli maakuntahallituksen valitsema 13-henkinen, kuntien ja kuntayhtymien viranhaltijoista koostuva toimielin ottaa ohjat käsiinsä jo tämän vuoden puolella. Sen lisäksi perustetaan poliittisten voimasuhteiden mukainen, suppeampi 12-henkinen seurantaryhmä ja laajempi, PoPSterin ohjausryhmää vastaava seurantaryhmä.
Maakuntavaalit pidetään 28. tammikuuta 2018. Maakuntavaltuusto päättää, millainen palveluverkko Pohjois-Pohjanmaalle muodostetaan.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja joukko muita alueellisia tehtäviä siirtyy maakunnalle 1. tammikuuta 2019.