– Meillä toimitaan neuvola-asetuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suositusten mukaan. Kaikki pyydetään tarkastuksiin suunnitellusti. Jos vanhempi ei tuo lastaan tarkastukseen, niin sittenhän tilannetta täytyy alkaa selvittämään. Varmistetaan, onko asia esimerkiksi unohtunut. Sellaisia tilanteita kyllä tulee yleensä todella harvoin. Neuvolatoiminta perustuu kuitenkin vapaaehtoisuuteen, Tyrnävän kunnan sosiaali- ja terveysjohtaja Teija Eskola kertoo.
Tänä päivänä käytännössä jokainen vauva vierailee ensimmäisen ikävuotensa aikana neuvolassa yhdeksän kertaa. Tarkastusten määrä on kirjattu asetuksiin ja pieniä asiakkaita käytetään neuvolassa ahkerasti.
– Perheiden tilanteet ovat erilaisia. Joskus tarvitaan tiiviimpää tukea riippuen lapsen kehityksestä ja perheen tilanteesta. Pääsääntöisesti kaikki käynnit käydään, mitä on suunniteltu. Se on poikkeustilanne, että ei käytäisi.
– Kyllä se on hieno tukimuoto perheille. Suomi on neuvolatoiminnan edelläkävijä ja täällä asiat ovat ylipäänsä hyvin. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja vanhemmuuden tukeminen, rokotusohjelman toteuttaminen ja jos lapsen kasvussa tai kehityksessä tulee jotain huolenaiheita, ne huomataan varhaisessa vaiheessa ja niitä voidaan selvittää hyvissä ajoin, Eskola listaa määräaikaisten terveystarkastusten hyviä puolia.
Syy neuvolan suosiolle on yksinkertainen. Uuden elämän alkutaipaleen turvaaminen on arvoasteikossa korkealla.
– Vanhemmuus ja perheiden hyvinvointi ovat keskeisiä asioita. Vanhemmat ovat kiinnostuneita seuraamaan lapsen kehitystä ja neuvolapalvelut koetaan tärkeiksi, Eskola arvioi.
Kokonaisuudessaan kullekin lapselle järjestetään viisitoista terveystarkastusta ennen kouluikää. Kempeleen terveyskeskuksen osastonhoitaja Pirta Körkkö kokee määrän sopivaksi.
– Jos näemme, että on tarvetta useammille käynneille, niin silloin niitä toki järjestetään. Neuvolakäyntejä tulee monelle perheelle varmasti enemmänkin kuin se viisitoista.
Kempeleessä ensimmäinen neuvolakäynti tehdään kotikäyntinä. Lapsen syntymän jälkeisen kotikäynnin pääsisältönä on vastasyntyneen ja vanhempien voinnin havainnointi perheen arkipäivän ympäristössä.
– Se on pitkä perinne ja meillä se on ollut siten niin kauan kuin muistan. Kun vauva on 1-2 viikon ikäinen, tehdään kotikäynti. On ihan eri asia tavata kotona. Siellä nähdään kotitilanne ja jutusteluhetki on rauhallisempi kuin neuvolassa. Perheet tykkäävät siitä ja terveydenhoitajat myös. Se on mukava ja vähän erilainen käynti.
Neuvola-asetus antaa suuntaviivat neuvolatoiminnalle. Asetuksen tuomat uudistukset otetaan huomioon, mutta myös omaa toimintaa kehitetään. Loppuvuodesta Kempeleessä aloitettiin messumuotoinen perhevalmennus ensimmäistä lasta odottaville perheille. Seuraavan kerran samaa tarjotaan helmikuussa. Eikä se ole ainoa uusi konsepti.
– Lastenneuvolassa aloitetaan tänä keväänä ryhmäneuvolatoiminta. Se on suunnattu kuuden kuukauden ikäisille lapsille ja sinne kutsutaan tietty määrä perheitä. Se on vuorovaikutteinen tapaaminen, jossa pääsee tutustumaan muihin samanikäisten lasten vanhempiin. Toki siinä käydään läpi kaikki ne asiat, mitä kuuden kuukauden neuvolassa on ohjelman mukaan määrä käydä muutenkin.
Huomista on mahdotonta ennustaa tarkasti. Digitalisaatio vaikuttaa jo nyt kaikkien ihmisten elämään ja tietoverkkojen lonkerot ulottuvat joka paikkaan. Miltä näyttää neuvolan tulevaisuus? Voiko neuvolakin siirtyä nettiin?
– Jotenkin tuntuisi hassulta. Kyllä meidän pitää vielä kohdata toisemme. Neuvolatoiminta ja -tarkastukset pysyvät varmasti aika pitkälle samanlaisena. Jonkinlaista sisällöllistä muutosta voi tulla - ja koko ajan tuleekin. THL elää hetkessä ja sieltä meillekin ohjeet tulevat, mutta en usko, että mitään isompaa muutosta olisi tulossa, Körkkö pohtii.
Mahdollisen sote-uudistuksen vaikutukset neuvolatoimintaan ovat toistaiseksi enemmän tai vähemmän hämärän peitossa. Tällä hetkellä kunta ja terveyskeskus vastaavat muun muassa lääkärin vastaanottopalveluista, eri neuvolapalveluista, opiskeluterveydenhuollosta, kuntoutuksesta - toisin sanoen koko perusterveydenhuollosta.
– Mikäli sote-uudistus menisi läpi sellaisena kuin se on viimeksi ollut esillä, kaikki sote-keskukset eivät enää ylläpitäisi neuvolatoimintoja, vaan niiden järjestämisvastuu siirtyisi maakunnan liikelaitokselle. Sitä ei vielä tiedä, millä tavalla nämä toimisivat, Kempeleen kunnan terveysjohtaja, johtava lääkäri Jouko Koskela kertoo.
Epävarmuustekijöitä sote-uudistuksen ympärillä on paljon. Paitsi sen suhteen kuka palveluja järjestää ja tuottaa, mutta myös sen, millaiseksi valinnanvapaus muodostuu. Palvelut saattavat muuttua kovastikin.
– Valinnanvapaushan tarkoitti sitä, että kansalainen voi päättää sen, mistä sotekeskuksesta hän hakee lääkäri- ja hoitajapalvelut. Valittu sote-keskus - julkinen tai yksityinen - ei ole välttämättä maakunnan järjestämisvastuulla olevien neuvolatoimintojen tuottajana. Tällä hetkellä terveydenhuoltolain mukaisessa valinnanvapaudessa kansalainen voi halutessaan valita oman terveyskeskuksen, jonka kautta järjestyvät kaikki terveyskeskuspalvelut, Koskela sanoo.