LIMINKA Kysymyksiä olisi ollut varmasti paljon, mutta monet niistä jäivät kysymättä PoPSTer-hankkeen kuntakierroksella, joka poikkesi Limingassa ja Kempeleessä tiistaina. Hankkeen valmistelussa mukana olevat Hannu Kallunki Raahesta, Sirkka-Liisa Olli Oulusta ja Anu Vuorinen Oulunkaaresta kertoivat uudistuksen alustavista luonnoksista, mutta paljon uutta tai konkreettista kerrottavaa heillä ei ollut.
Sote-uudistuksen versio 0.4 pitäytyy niissä linjauksissa, mitä aiemmatkin versiot ovat esiin tuoneet. Sote-keskukset sijoittuvat lakeuden alueella Kempele-Kaakkuri-Oulunsaloon ja Liminkaan. Hailuoto kuuluu Kempele-Kaakkuri-Oulunsalon sote-keskuksen alueeseen ja Limingan alueeseen kuuluvat puolestaan Tyrnävä, Lumijoki, Siikalatva ja Pyhäntä. Jokaiseen kuntaan on merkitty myös terveysasema. Mitä palveluita tarjotaan sote-keskuksissa ja mitä sote-asemilla, riippuu puolestaan väestön määrästä ja etäisyyksistä, Olli linjaa.
Ympärivuorokautista terveydenhuollon ohjausta ja neuvontaa on saatavilla joka päivä.
Ikäihmisten tehostettua palveluasumista on tarjolla kaikissa lakeuden alueen kunnissa: Hailuodossa, Oulunsalossa, Kempeleessä, Limingassa, Tyrnävällä ja Lumijoella.
Koska tavoitteena on, että sote-palvelujen kustannusten nettokasvu puolitetaan niin, että kustannukset kasvavat enää 35 miljoonaa euroa vuodessa, palveluverkkoon on odotettavissa muitakin muutoksia.
Olli puhuu pitkään avopalvelujen kehittämisestä ja laitoshoidon vähentämisestä. Esimerkiksi vanhuksille pitäisi antaa tarvittavaa hoitoa ja kuntoutusta kotona ja asumispalveluyksiköissä laitospaikkojen sijaan.
Kotiin tarjottavia palveluita on tarkoitus muutenkin lisätä. Linjauksissa väläytettään myös kotisairaalaa ja kotisaattohoitoa.
– Ikäihmisten pitkäaikaishoitopaikkoja on tarpeen vähentää asteittain niin, että yli 75-vuotiaille varataan yksi prosentti eli 300 laitospaikkaa lähinnä kanta-Oulun alueelta. Toisessa vaiheessa on tarkoitus purkaa ikäihmisten pitkäaikaislaitoshoito kokonaan. Myös lyhytaikaiselle laitoshoidolle on asetettu samanlaiset tavoitteet.
Nämä linjaukset tarkoittavat sitä, että pitkäaikaishoitopaikat katoaisivat Tyrnävältä (4), ja lyhytaikaishoitopaikat loppuisivat Hailuodosta (4) ja Tyrnävältä (2).
Perustason sairaalahoitoa tarjottaisiin hankkeen määrittelemillä kriteereillä Kempeleessä (22 sairaansijaa) ja Limingassa (28 sairaansijaa). Siikalatvasta katoaisi 22 sairaansijaa.
Anu Vuorinen selvitti Pohjois-Pohjanmaan väestön ikärakennetta ja myös henkilöstöasioita. Kun laitospaikkoja lopetetaan, henkilöstöä vapautuu avohoidon puolelle.
Esimerkkitapauksessa on laskettu, että kotihoivassa tarvittaisiin laitospaikkojen lakkauttamisen myötä 50 työntekijää, kun heitä on ollut hoitolaitoksessa 20.
– Työpaikat eivät katoa. Työn luonne muuttuu osalla sosiaali- ja terveyspuolen työntekijöistä, Vuorinen sanoo.
Myös ikäihmisten perhehoitoa haluttaisiin kehittää.
Olli muistutti vielä valinnanvapauden aikatauluista. Oma hammashoitola valitaan tammikuussa 2019 ja sote-keskus heinäkuussa 2019. Ellei valintaa tee, maakunta määrittelee hoitopaikaksi lähimmän hammashoitolan tai sote-keskuksen. Tammikuussa otetaan myös asiakassetelit käyttöön.
Sote-uudistusta esittelevät puhuvat paljon räätälöidyistä palvelukokonaisuuksista ja toimivasta palvelunohjauksesta. Olli antoi tästä esimerkin: Ikäihmisille tai kehitysvammaisille voidaan laatia henkilökohtainen budjetti, jonka asianomainen voi käyttää sen mukaan, mitä palveluita milloinkin tarvitsee.
Sote-keskuksen täydet palvelut astuvat voimaan heti heinäkuussa 2019. Maakuntavaltuusto päättää muiden sote-keskuksissa tarjottavien palveluiden aikataulusta. Maakuntavaltuusto saa päätettäväkseen esimerkiksi sen, tarjotaanko neuvolapalveluita sote-keskuksissa vai maakunnan liikelaitoksissa.
Yleisöä askarrutti muun muassa se, miten maakunta seuraa kovasti tähdennettyjen ennaltaehkäisevien toimien purevuutta. Hannu Kallunki myönsi, että vastausta ei ole.
– Perusväline on hyvinvointikertomus. Sanktioita ei ole vielä määritelty, vain kannustimia.
– Lähtökohta on, että avopalvelut eivät huonone missään kunnassa. Palvelut pitää toteuttaa niin, että paine ihmisten ympärivuorokautisen hoidon tarpeeseen vähenee.