LUMIJOKI Raju keuhkokuume vei lumijokisen ikämiehen Veikko Ylilaurin viime syksynä heikkoon kuntoon, ja tämän vuoksi tuolloin kotona asuvalle Veikolle päätettiin hakea tehostettua palveluasumispaikkaa Lumijoen Lumilyhdystä. Palvelun piiriin pääseminen ei käynytkään niin jouhevasti kuin toivottiin.
– Meille sanottiin ettei paikkaa ole. Kotihoitoa ja -palvelua lisättiin. Isä oli aikoinaan ajamassa Lumilyhtyä Lumijoelle, ja nyt kun hän olisi itse paikan tarvinnut, ei sitä ollutkaan, ihmettelee Veikon poika Eero Ylilauri.
– Lumijoen palvelualttiutta en epäile. Lumilyhdyssä ei vain voitu ottaa vastaan, kun tilaa ei ollut, hän jatkaa.
Veikko palasi Limingan vuodeosastolta kotiinsa. Pian kotisairaanhoidon työntekijät kuitenkin huolestuivat miehen pärjäämisestä ja Veikon lapset alkoivat kartoittaa laitospaikkoja muualta lakeuden alueelta, kun paikkaa ei järjestynyt kotikunnasta.
– Yhden päivän aikana järjestyi isälle paikka liminkalaisesta yksityisestä hoivakodista ja moottoroitu sänky ostettiin suoraan valmistajalta. Sitten saatiin tieto, että olisi Lumilyhtyyn päässytkin, Eero kertoo.
Tällä viikolla Veikko siirtyy vihdoin Lumilyhtyyn. Isän tilanne sai Eeron miettimään vanhuspalveluiden tulevaisuutta.
– Jonotusaika oli elokuun puolestavälistä tähän asti. Olisi kiinnostavaa tietää, mikä tilanne on muualla lakeudella. Mitä vanhuspalveluissa on tapahtumassa? Onko täällä tulevaisuudessa enää edes paikkoja mitä hakea, kun kunnalliset palvelut siirtyvät yksityisten palveluntuottajien hoidettaviksi?
Lumijoen perusturvajohtaja Marja-Leena Lehtopuu myöntää, että 21-paikkaiseksi vuonna 2015 vahvistetussa Lumilyhdyssä on ollut jonkin verran jonoa. Veikkoa koskevan yksittäistapauksen taustoja eivät kunnan virkamiehet kuitenkaan voi vaitiolovelvollisuuden vuoksi kommentoida.
– Meillä on 3–4 henkeä jonossa palveluasumispaikkoihin. Jonottamisajan pitäisi olla enintään noin kolme kuukautta hakemuksen jättämisestä. Keskimäärin aika jää alle tuon, Lehtopuu kertoo.
Kunnan päätös palvelukeskuksen muuttamisesta aiemmasta 28-paikkaisesta 21 paikkaa sisältäväksi oli osa valtakunnallista suuntaa, jolla siirretään painopistettä laitosmuotoisesta hoidosta avo- ja kotipalvelun suuntaan ja pyritään näin tukemaan vanhusten pärjäämistä kotona mahdollisimman pitkään. Kunnanjohtaja Leena Lehtoruusun mukaan hoidon porrastus kotihoidon piiristä vanhustentaloon ja sieltä tarvittaessa tehostettuun palveluasumiseen toimii Lumijoella hyvin.
– Jonot ovat meillä tilapäisiä ja paikat on voitu osoittaa tarpeen mukaan. Isossa mittakaavassa tarkasteltaessa asiat ovat meillä hyvin, mutta tietenkin yksittäisissä tapauksissa voi olla viivettä, Lehtoruusu toteaa.
Aiemmin Lumilyhdyssä on ollut kotikuntaansa vaihtaneita ulkokuntalaisia asukkaita enimmillään puolenkymmentä, mutta tällä hetkellä heitä on ainoastaan yksi.
Lumijoen sote-palvelut ulkoistettiin vuoden alusta Terveystalolle. Lumilyhdyn tehostettu palveluasuminen siirtyi ulkoistuksen myötä ODL Hoivapalvelut Oy:lle. ODL Hoivapalvelut Oy:n toimitusjohtaja Sirkka Soramäki kertoo kunnan tarjouspyynnön edellyttäneen 21 tehostetun paikan tuottamisen.
– Toimiluvan hakuvaiheessa päätettiin kuitenkin hakea muutama lisäpaikka ja lupa saatiin 25 paikalle. Näin meillä on mahdollisuus tuottaa pitkällä tähtäimellä palveluja myös ulkokuntalaisille, Soramäki toteaa.
Ulkoistuksen jälkeen kunnan SAS-ryhmän (selvitä-arvioi-sijoita) toiminnan on tarkoitus tehostua entisestään. SAS-ryhmä arvioi ympärivuorokautiseen hoivaan tulleet hakemukset. Soramäki painottaa, että Lumijoen kuntalaisia koskevat paikkapäätökset tehdään edelleen kunnan virkamiespäätöksellä sovitun 21 paikan osalta eikä palveluntuottaja osallistu sijoituspäätösten tekoon.
Lumijoella on valtakunnallista keskiarvoa enemmän tehostetun palveluasumisen paikkoja.
Kunnanjohtaja Leena Lehtoruusun mukaan PoPSTer-hankkeen linjaus Lumijoen kokoiselle kunnalle olisi 14–15, mutta tähän lukemaan ei ole tällä hetkellä realistista päästä.
