Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) Tyrnävän yhdistyksen puheenjohtaja ja nuorisovastaava Sanna Suhonen toivoo, että Oulun lapsiin ja nuoriin kohdistuneista seksuaalirikosepäilyistä käytävä keskustelu herättäisi vanhemmat pohtimaan myös oman asuinpaikkansa turvallisuutta. Suurimpaan osaan epäillyistä rikoksista on liittynyt yhteydenottaminen sosiaalisessa mediassa. Suhonen muistuttaa, että nuorilla on sosiaalisen median kontakteja yli kuntarajojen ja somemaailman lonkerot ulottuvatkin kaikkialle – myös Tyrnävälle.
– Sitä toivoisi, että Tyrnävällä ei olisi niin vahvasti se ajatus, että täällä ollaan suojassa kaikelta pahalta. Tyrnävää pidetään usein lintukotona eivätkä vanhemmat ymmärrä, että Oulun kaltaisia tapahtumia voisi tapahtua täälläkin, Suhonen toteaa.
– Toki Oulussa on eri tilanne, mutta kyllä some vaikuttaa meillä Tyrnävälläkin. Täällä tapahtuu jo nyt somessa kiusaamista ja ahdistelua aivan kuten muuallakin, hän jatkaa.
Suhosen mukaan Tyrnävällä on esiintynyt joitakin tapauksia, joissa nuorten keskinäinen yhteydenpito on lipsahtanut sopimattomille raiteille.
– Kyllä näitä on tullut esille täälläkin: että lähetellään tissikuvia tai dickpickejä. Silloin kun tällaista tapahtuu, nuorten pitäisi aina kertoa vanhemmille tai vaikkapa koulun kuraattorille – ja aikuisten pitäisi myös kuunnella.
Suhonen toivoo, että nuorille tarjottaisiin enemmän oppia sosiaalisen median käyttöön. Hänen mukaansa nykynuoret ovat edellisiä sukupolvia fiksumpia päihteidenkäytön suhteen, mutta some on paikka, jossa nuoren harkinta voi pettää.
– 12–15-vuotiaat eivät osaa aina käsitellä somemaailmaa, ja he voivat olla hyvin sinisilmäisiä somen suhteen. Valokuvia voidaan laittaa esimerkiksi Snapchatin kautta hyvin herkästi.
MLL:n toiminta tavoittaa Tyrnävän nuorista vain murto-osan, ja tämän vuoksi yhdistyksessä onkin mietitty nuorisotoimen ja koulun kanssa tehtävää yhteistyötä, jolla nuoret saataisiin tavoitettua kattavammin.
– Kouluilla voitaisiin esimerkiksi järjestää luentoja somen hyödyistä ja vaaroista yhteistyössä eri järjestöjen kanssa. Näin nuoretkin ymmärtäisivät vaarat paremmin. Eiväthän he tahdo omia vanhempiaan näissä asioissa aina uskoa, Suhonen huomauttaa.
Myös vanhempien tulisi Suhosen mukaan seurata lastensa somepuuhia tarkemmin ja varmistaa, millaista materiaalia lapset sometileillään julkaisevat.
– Vanhempien pitäisi tutustua niihin somealustoihin, joita nuoret käyttävät. Nuoret kyllä opastavat, kun heiltä pyytää apua. Itsekin liityin Snapchatiin, jotta näen mitä materiaalia lapset sinne laittavat.
Rikosepäilyjen tapahtuma-areenana on toiminut Oulu, mutta tapahtumien pohjalta virinnyt keskustelu on ollut valtakunnallista. Millaista keskustelua aihe on herättänyt Tyrnävällä?
Tyrnävän nuoriso- ja työpajaohjaaja Petra Särkelän mukaan nuoret eivät ole juurikaan puhuneet Oulun tapahtumista nuorisotilalla. Työpajan puolella aihe on sen sijaan noussut keskusteluihin, sillä pajalla käy hiukan vanhempia nuoria.
– Yleisesti nuoret ovat ehkä hiukan hämillään ja huolissaan asiasta, Särkelä arvioi.
Särkelän mukaan osa nuorisotiloilla käyvistä nuorista ei ole ollut tietoisia Oulussa paljastuneista seksuaalirikosepäilyistä. Hän kuitenkin olettaa tiedon leviävän nuorten keskuudessa. Samalla hän painottaa, että nuorisopalveluissa ollaan valmiita kuuntelemaan ja keskustelemaan aiheesta, jos joku nuorista haluaa ottaa asian puheeksi. Nuorisotoimi on myös osallistunut aiheesta tiedottamiseen jakamalla sosiaalisen median kautta poliisin tekemään ohjeistusta seksuaalirikoksiin liittyen. Lisäksi nuorisopalvelut järjestävät kevään aikana teemailtoja, joiden yhtenä aiheena tulee olemaan turvallisuus ja sosiaalinen media.
– Kunnassa keskustellaan asiasta myös yhteisesti eri verkostoissa ja tarvittaessa tarjotaan nuorille tukea ja tietoa sekä sivistys- ja hyvinvointi- että sosiaali- ja terveysosaston kautta, Särkelä kertoo.
Some on iso osa nuorten arkea. Mitä vanhempi voi tehdä, jos hän huolestuu jälkikasvunsa sometuksesta? Suhosen kertoo tutustuneensa aiheeseen ja tulkinneensa lakipykäliä siten, että vanhemmalla on oikeus takavarikoida ja tutkia lapsensa puhelin, mikäli herää huoli lapsen turvallisuudesta, kiusaamisesta tai päihteidenkäytöstä.
– Laki sanoo, että vanhemmalla on velvollisuus huolehtia lapsen turvallisuudesta. Vanhemmalla on siis oikeus käydä lapsensa puhelinta läpi, jos hänellä herää huoli siitä, että tämän turvallisuus on uhattuna.
Pelkkä uteliaisuus lapsen ja hänen kavereidensa välisistä keskusteluista ei ole riittävä syy puhelimen tutkimiseen, Suhonen muistuttaa. Ja ideaalein tilanne on silloin, kun lapsen ja vanhemman välit ovat niin hyvät ja avoimet, ettei salailua tarvita.
– Sehän olisi parasta, jos olisi sellainen keskusteluyhteys, että nuori uskaltaisi kertoa, jos jokin painaa hänen mieltään.