Sissipataljoona 3:n 70. perinnejuhlaa vietetään sunnuntaina 11.6.2017 Siikajoella. Sissipataljoona 3:n sotapolku oli rankka, mutta kunniakas. Erikoista oli päätös kokoontua sotien jälkeen yhteen vuosittain kesäkuun puolessa välissä.
Kesäkuun 15. päivänä 1941 kutsuttiin miehiä Liminkaan. He tulivat Tyrnävältä, Temmekseltä, Limingasta, Lumijoelta, Revonlahdelta ja Siikajoelta sekä kolme reversin vänrikkiä Raahesta. Heistä muodostettiin Sissipataljoona 3. Ensimmäiseksi komentajaksi tuli majuri L.Könönen. joka oli rehti mutta tiukka sotilas.
Pataljoona joutui Uhtualle vaikeissa olosuhteissa käytäviin ankariin taisteluihin.
Kiestingin vallannut everstiluutnantti Jussi Turtolan ryhmä oli edetessään itään jäänyt mottiin. SissiP 3 määrättiin apuun. SissiP 3 eteni Kiestingistä rautatietä pitkin 18 kilometria Veturipurolle.
Se joutui heti taisteluihin, jotka kestivät useita päiviä. Vihollisia joutui Rautatiemottiin, jota usealta suunnalta yritettiin saada luhistumaan, muttei onnistuttu. Välillä SisiP 3 joutui reserviin ja tekemään linnoitustöitä. Kun Turtolan motista saatiin vetäytyä, auttoi SissiP 3 niissä toiminnoissa. Kun Kiestingin-Louhen rautatien ja maantien varren taistelut päättyivät SissiP 3:n osalta, sai se vastuualueekseen Pääjärven kaistan. Täällä tulivat sissit sisseiksi.
Sieltä tehtiin partio- ja tiedusteluretkiä. Sieltä tehtiin Louhesta 18 km olleen rautatiesillan räjäyttämisretki ilman tappioita. Kaista luovutettiin saksalaisille maalikuun 1943 lopussa.
Sissipataljoona 3 siirrettiin Kajaaniin. Sinä aikana perustettiin 15Prikaati, jonka ensimmäiseksi pataljoonaksi tuli Sissipataljoona 3.
Kajaanista pataljoona siirrettiin Äänislinnan kautta Syvärin Kuuttilahteen. Siellä käytiin asemasotaa, kunnes kesäkuussa 1944 neuvostojoukot tulivat ryminällä Syvärin yli.
Suomalaiset joutuivat perääntymään. Niin teki I/15Pr vetäytyessään lähellä Laatokan rantaa aina Pitkäranta- Nietjärvi tasalle. Siellä pataljoona joutui puolustuslinjaan murron saanen vihollisen kanssa ankariin yhteenottoihin. Ajankohdat 15./16.7. ja 16./17.7 olivat kuluttavia.
Lopuksi piti raivata käsikranaatein ja konepistoolien tulen avulla taisteluhautaa.
Nietjärven torjuntavoitto oli ratkaiseva, sillä neuvostojoukot eivä päässeet eteenpäin. Ne yrittivät edelleen, mutta eivät ilmeisesti saaneet riittävästi lisävoimia. Neuvostojoukkojen suuntaus alkoi olla Berliinin suunta.
Aselepo tuli 4.9.1944. Pataljoona kuljetettiin junilla Liminkaan. Aselepoehtojen mukaan saksalaiset täytyi saada pois maasta nopeasti.
Siksi seurasi Lapin sota, johon osallistui pataljoonamme. Se osallistui Kemin valtaukseen, mutta ei ehtinyt estämään Kemijoen siltojen räjäyttämistä. Pataljoona kävi marssien Kemijoen rantamia Rovaniemen pohjoispuolella. Se palasi edelleen marssien samoja rantoia takaisin Liminkaan, josta siviliin 15.- 20.11.1944.