Sissipataljoona 3:n sotataipaleesta perinnejuhlassa kertoi professori emeritus Kalevi Kiviniitty.
Jatkosodan uhatessa kutsuttiin kesäkuun 1941 alussa miehiä Revonlahdelta, Siikajoelta, Lumijoelta, Limingasta, Tyrnävältä ja Temmekseltä. Heistä muodostettiin 1022 miehen Sissipataljoona 3, jonka komentajaksi määrättiin majuri Lauri Könönen.
Tunnetuksi Könönen tuli lauseestaan ”Hiki säästää verta”. Sissien hiki irtosi heti, sillä heidät marssitettiin ennen juhannusta pölyistä tietä Ouluun. Sieltä kuorma-autoilla Suomussalmelle harjoitusleirille. Heinäkuussa pataljoona joutui Uhtualle ankariin taisteluihin. Sotiminen oli kiivasta. Uhtualta pataljoona siirrettiin elokuussa 1941 Kiestinkiin. Se taisteli Kiestinki-Louhi -maantien maastossa aina marraskuun 1941 lopulle saakka. Seuraavaksi vastuulle tuli Pääjärven kaista.
Keväällä 1943 pataljoona siirrettiin Kajaaniin, varustettiin uudestaan ja liitettiin 15. Prikaatin 1. Pataljoonaksi. Sotataival jatkui Äänislinnan kautta Syvärille ja kesällä 1944 Nietjärvelle. Neuvostojoukot tulivat voimalla Syvärin yli 21.6.1944 ja suomalaiset kävivät Laatokan rantakaistaleella katkeraa viivytystaistelua. Tärkeän torjuntavoiton 15. Prikaatin 1. ja 4. pataljoona saivat Nietjärven taistelussa.
Aselepo tuli voimaan 4.9.1944, mutta 15. Prikaatin 1. Pataljoona joutui vielä Lapin sotaan. Se marssi Kemijoen rantoja pitkin Rovaniemen pohjoispuolelle ja takaisin Liminkaan. Miehet kotiutettiin 15.-20.11.1944.