KEMPELE Ylikylän koulun toisen luokan oppilas, 8-vuotias Sini Peltokorpi koki viime viikon lauantaina varmasti yhden elämänsä jännittävimmän ja mieleenpainuvimman hetken. Hän lauloi ensimmäistä kertaa Oulun kaupunginteatterilla oopperaa, Tapio Tuomelan säveltämässä Neljäntienristeys-esityksessä.
Harva koululainen pitää oopperasta, mutta vielä harvempi voi sanoa laulaneensa sitä.
Sinille oopperassa esiintyminen ei kuitenkaan ole iso juttu.
– Itse laulaminen ja esiintyminen ei jännitä. Mutta se vähän jännitti etukäteen, kun muut tulevat katsomaan. Iskä ei ainakaan ollut nähnyt koko esitystä harjoituksissa, suomipoppia mieluiten laulava Sini nauraa kotona keittiön pöydän ääressä istuessaan.
Oopperan pariin Sinin sai hänen äitinsä Marja Kukkala. Kätilönä työskentelevä Kukkala opiskelee parhaillaan laulupedagogiksi Oulun ammattikorkeakoulussa. Opintojensa kautta hän sai kuulla viime syksynä tulevasta oopperaesityksestä ja siitä, että esitykseen etsittiin myös lapsiesiintyjiä.
– Koululla Ritva Lehtiniemi kysyi minulta, onko minulla laulavia lapsia Ja sitten kysyinkin Siniltä, kiinnostaisiko häntä lähteä koelauluihin. Tytär on ollut aina musikaalinen ja hän oppii uudet laulut kertakuulemalla, joten ajattelin hänen oppivan vaikeatkin oopperat aika nopeasti, Marja Kukkala kertoo.
– Olin itse ihan ”Jee!” ja innoissani, kun äiti ehdotti sitä, Sini Peltokorpi lisää.
Koelauluissa oli lopulta parikymmentä lasta. Heistä kaksi valittiin mukaan oopperaan. Sini Peltokorven kanssa samoissa rooleissa vuorottelee Aurora Nousiainen.
Harjoitukset käynnistyivät nopeasti marraskuussa, ja ne ovat vieneet lähes kaiken vapaa-ajan. Marja Kukkala kertoo tyttärensä luopuneen hetkeksi viulunsoitosta, sillä muuten aika ei olisi riittänyt.
– Harjoituksissa on voinut mennä pisimmillään ilta kymmeneen asti. Koulusta ei ole kuitenkaan tarvinnut olla pois harjoitusten takia kuin vain kahtena päivänä, Sini Peltokorpi ja Marja Kukkala laskeskelevat.
Aikataulu tiivistyi entisestään ensi-illan lähestyessä. Harjoituksia pidettiin jopa kaksi kertaa päivässä.
– Koskaan ei ole kuitenkaan ollut vaikea lähteä harjoituksiin. Siellä meillä on ollut tosi hauskaa. Keksimme toisten lasten kanssa kaikkea hauskaa tekemistä, Sini Peltokorpi hymyilee.
Koulussa Sinin kaverit ovat toivoneet pääsevänsä katsomaan oopperaa. Aihe on kuitenkin Marja Kukkalan mielestä sen verran rankka, että esitys ei välttämättä lapsille sovi.
– Tosin lapsia on esiintymässäkin. Sinille olen kuitenkin voinut vastata, kun hän on kysellyt esityksestä. Olen myös ajatellut, että juonesta ja esityksen tapahtumista avoimesti jutteleminen auttaa Siniäkin selvittämään mahdollisia ongelmia.
Oopperan tapahtumat Sini Peltokorpi kertookin jättävänsä näyttämölle. Rooli ei jää niin sanotusti päälle, eivätkä muutamat esityksen kohtaukset enää liikuta samalla tavalla kuin ensimmäisillä kerroilla.
– Välillä minua rupesi itkettämään, kun esityksessä kerrottiin Helenan, perheen pikkulapsen syntymästä. Kun selvisi, että Helena on sokea, niin se itketti, Sini muistelee.
Ensi-iltaan Sini Peltokorpi ei valmistautunut sen erityisemmin kuin tavallisesti. Hänen mukaansa se ei myöskään jännittänyt häntä etukäteen.
– Esityksessä on aika paljon odottelua kulisseissa. En ole koko ajan lavalla. Kulisseissa tehdäänkin kaiken näköistä muuta esityksen aikana. Luen tai leikin hippasta toisten kanssa. Eväitä voimme syödä vasta tauolla, Sini paljastaa.
Voi myös olla, että Neljäntienristeys ei jää Sini Peltokorven viimeiseksi oopperaksi.
– Kyllähän minua kiinnostaisi tehdä niitä enemmänkin, hän vihjaa.