Kempele Simo Tolosen pitämä löytöeläintalo lopettaa toimintansa vuoden loppuun mennessä. Hän aikoo kuitenkin jatkaa kissa-asian ajamista itsenäisenä vapaaehtoisena. Myös Lemmikkihoitola Vierashuone jatkaa toimintaansa.
Syyt neljä vuotta toimineen löytöeläintalon lopettamiseen ovat osin taloudellisia, osin henkilökohtaisia. Lokaa on tullut niskaan ja toiminta on vaikeutunut turhan paljon.
Tolosen itsensä mukaan syynä välillä rajuksi ja ilkeäksi paisuneeseen kritiikkiin on hänen suosimansa avoimuus ja suorapuheisuus. Hän kertoo suositulla Facebook-sivullaan löytökissa-asioiden ongelmista ja epäkohdista siinä missä iloisistakin asioista, suoraan ja hyssyttelemättä. Hän tekee valistustyötä myös esimerkiksi eläinkaupoissa.
– Avoimuus ja itsenäinen toimintatapani eivät ole kaikkien mieleen. Yleensä löytöeläintoimijat pitävät matalaa profiilia. Julkista toimintaa on helppo kritisoida, hän arvelee.
On esitetty syytöksiä siitä, että hän keräisi kissoja metsistä ja pelloilta rahan vuoksi. Tolosen mukaan se ei voi pitää paikkaansa: vaikka löytökissan myynnistä saakin maksun, se kattaa lähinnä ylläpitokulut sekä ennen myymistä tehtävät rokotuksen, sirutuksen, leikkautuksen sekä fiv/felv-testauksen.
Lisäksi hän sanoo maksavansa sijaiskoteihin sijoitettujen kissojen kulut omasta pussistaan. Kissojen kanssa touhutessa ei ole paljoa vapaapäiviäkään ehtinyt pitämään.
– Mutta nyt kun löytöeläinkoti lopettaa, ainakin näiltä syytöksiltä menee pohja. Painotan myös, että vähintäänkin 99 prosenttia ihmisistä suhtautuu työhöni hyvin ja arvostavasti.
Aika ajoin Tolonen on ollut tukkanuottasilla alueen erään eläinyhdistyksen kanssa. Hän muotoilee kiistanaiheen varovasti, sillä tietää asian herättävän tunnemyrskyjä ja -purkauksia.
– En pidä kaikista tavoista, joilla kolmas sektori asettaa testatut löytökissat eriarvoiseen asemaan hintojen osalta. Mutta vaikka ajatukset eivät täsmää, ei pitäisi unohtaa pääasiaa, eli kissojen hyvinvointia. Asia ei saisi henkilöityä, kuten se on joskus tehnyt.
Hän myös painottaa, että yhdistykset tekevät pääsääntöisesti hyvää työtä ja niille on tarvetta.
Tolonen ei ole katkera tai heittämässä hanskoja tiskiin löytöeläinten puolestapuhujana. Hän aikoo jatkaa tunteita herättävien epäkohtien esilletuomista ja valistusta vähintään entisellä tarmolla. Hänen mukaansa valitustyö on tuottanut positiivisia tuloksia, palautetta ja kiitoksia.
– Jokainen ulkokissa, joka pääsee sisälle, on voitto, hän tiivistää työnsä.
Viime vuonna löytöeläintaloon tuli noin 100 löytökissaa. Puolet niistä sai uuden kodin ja vajaat 40 löysi tiensä takaisin omistajalleen. Loput piti lopettaa terveydellisistä syistä.
Mitä tehdä, jos vieras kissa kulkee pihallasi?
Järjestyslain mukaan kissaa ei saa pitää vapaana taajama-alueella paitsi valvottuna.
Haja-asutusalueilla lainsäädäntö on hankalampi tulkita. Sielläkään kissa ei saa aiheuttaa häiriötä naapureille.
Jos ongelmakissan omistaja on tiedossa, on ensisijaisesti otettava yhteyttä häneen. ”Löytöeläinkodit eivät ole erotuomareita.”
Luonnossa tavattavista kissapentueista on aina ilmoitettava alueen löytöeläinkoteihin.
Ongelmakissasta voi ilmoittaa oman alueen löytöeläinkotiin. Sen voi myös ottaa kiinni loukulla ja ottaa sitten yhteyttä. Loukkuja saa myös lainaan.
Lemmikkihoitola Vierashuone ottaa vastaan Kempeleen, Oulunsalon, Hailuodon ja Muhoksen alueen löytökissat tämän vuoden loppuun asti.
Oulun Eläinkodin vastuualueena ovat muun muassa Liminka, Lumijoki ja Tyrnävä.
Kunnilla on lakisääteinen velvollisuus järjestää säilytys löytöeläimille vähintään 15 vuorokauden ajaksi. Sen jälkeen ne siirtyvät löytöeläinkodin omistukseen.