KEMPELE Muusikko Ismo Alanko ei ole stadion- ja yökerhokonserttien suuri fani. Mieluummin hän esiintyy alkuillasta intiimissä tilassa, jossa kuulijat voivat keskittyä rauhassa hänen musiikkiinsa. Siksi mies päätti lähteä ”suomalaisuuden ytimeen” eli keikkailemaan pienille paikkakunnille. Perjantaina mies konsertoi Kempeleessä.
– Tein viime ja toissa vuonna kaikenlaiset mahdolliset keikat konserteista klubikeikkoihin ja festareihin. Jäi sellainen olo, että suurin osa Suomesta on kokonaan käymättä, Alanko taustoittaa.
Alangon kiertue liittyy löyhästi myös Suomen satavuotisjuhlavuoteen.
– Kaikki järjestävät isoja tapahtumia ja ajattelevat, että mitä isompaa, sitä parempaa. Itse olen aina ollut pienten keikkojen ystävä, sillä taiteesta saa eniten irti pienissä ja intiimeissä tiloissa.
Toinen kiertueen kantava idea on esiintyä soolona, sillä siitä Alanko oli haaveillut jo pitkään. Nyt lavalla nähdään vain mies, kitara ja piano. Konsertissa kuullaan läpileikkaus Alangon runsaasta tuotannosta aina Hassisen Koneesta alkaen. Minkään teeman varaan hän ei ole ohjelmistoaan kasannut.
– Olen valinnut kappaleet fiilispohjalta, ja yritän soitella eri iltoina vähän eri biisejä. Joillekin illoille on saattanut muodostua jokin mystinen teemakin.
Alanko kertoo keikastaan Pietarsaaressa sijaitsevaan musiikkikahvilassa, jossa ei yleensä juuri suomenkielistä musiikkia kuule.
– Esittelin sillä keikalla kuulijoille suomalaisuutta, Alanko naurahtaa.
Suomussalmen konsertista oli puolestaan muodostumassa varsinainen toivelauluilta, kun yleisö oli niin innokkaasti ehdottamassa Alangolle biisejä.
– Se oli hauskaa. Tuli tehtyä sellaisia lauluvalintoja, joita ei ehkä muuten olisi tehnyt.
Kokkolassa mies soitti eristämättömässä ja lämmittämättömässä kesäkahvilassa lämpöpuhaltimien keskellä. Vielä vähän aikaa sitten rakennuksessa oli pidetty hevosia.
– Siellä oli erittäin hieno tunnelma. 120 ihmistä lämmittivät toisiaan mukavasti.
Pitkän uran musiikin saralla tehneen miehen tuotteliaisuus ei ole osoittanut ehtymisen merkkejä. Hänen mielestään soittaminen ja laulaminen – ja ennen kaikkea se laulaminen – on vain ”niin mielettömän hauskaa ja antoisaa”.
– Se tekee hyvää sielulle ja ruumiille. Ja kun on ihmisten parissa, tuntee elävänsä. Teen myös koko ajan uutta musiikkia, jotta pysyn virkeänä.
Alangon mielestä maailmassa tapahtuu koko ajan niin paljon mielenkiintoisia asioita, ettei paikalleen malta jäädä.
– Välillä luova työ on kamppailua: tulee olo, ettei osaa mitään ja kaikki mitä on tehnyt, on pelkkää paskaa. Tai ettei enää osaa enää mitä ennen osasi ja toistaa itseään.
– Joskus on vain odotettava, että tämä tunne menee ohi. Toisinaan taas on soitettava ja laulettava, tehtävä erilaisia musiikillisia kokeiluja, jotta pääsee eteenpäin.
Kaikkien näiden vuosikymmenten aikana Alangon keikoilla on ollut aina paljon yleisöä. Siitä mies sanoo olevansa hyvin onnellinen ja tyytyväinen.
– Ehkä se johtuu siitä, että olen tehnyt aina hyviä keikkoja. Heittäydyn täysin musiikin vietäväksi ja pyrin mahdollisimman voimakkaaseen läsnäoloon.
Yleisön ikärakenne kertoo sen, että jotain yleisinhimillistä miehen musiikissa on: keikoilla käy niin teinityttöjä kuin seitsenkymppisiäkin.
ismo Alangon viimeisin levy, Ismo Kullervo Alanko, ilmestyi vuonna 2015. Meneillään olevalta konserttikiertueelta tulee myös taltiointi, joka julkaistaan syksyllä.
– Ensi kesänä olemme lähdössä keikoille Kimmo Pohjosen kanssa. Teemme enemmän sellaista kokeellista marginaalimusiikkia, joka perustuu ääni-improvisaatioon ilman sanoja. Tuomas Norvio on myös mukana elektronisen äänen muokkaajana.
Kun comebackit ovat nyt ajankohtaisia, voisiko Sielun Veljet kenties lähteä vielä kiertueelle? Alanko vastaa lyhyesti ja nopeasti:
– Ei voi. Kyllä se on poissuljettua. En jaksa uskoa, että sellaista tilannetta voisi tulla.
Ismo Alangon Yksin-kiertue Kempeleen Pirilä-salissa perjantaina 31. maaliskuuta kello 19.
