Seu­ran­ta­lon katto uu­sit­tiin viime het­kel­lä

Timo Rekinen taitaa paitsi timperin, myös sähköasentajan hommat. Lumijoen nuorisoseurantalon katto saa uutta huopaa.

Kuva: Heli Rintala

Lumijoki Tihkuvettä vihmoo viistosti. Lumijoen nuorisoseuran talon katonharjalla seisovat miehet varmistelevat turvavaljaitaan. Pekka Savelius ja Timo Rekinen aloittivat jo pari kuukautta sitten talon kattoremontin.

Keskiviikkona he saivat neljä lisäkättä: Ismo Karjalainen ja Teemu Pälvilä Lumijobista tulivat apumiehiksi. Nuorisoseuran sihteeri ja rahastonhoitaja Sirkka Kyrö kävi heitä kysäisemässä, sillä katto olisi hyvä saada valmiiksi ennen talven tuloa. Savelius ja Rekinen kun on palkattu työskentelemään vain neljänä päivänä viikossa. Pian tulisi kiire.

– Saimme Kotiseutuliitolta rahaa kattoremonttiin 23 000 euroa. Viimeksi kattoa on korjattu vuonna 1983, Kyrö kertoo.

Naulain alkaa laulaa Rekisen kädessä, kun hän kiinnittää huopaa ruodelautoihin. Rakennus on museoviraston suojelema, joten katon ulkonäkö ja materiaalit säilytetään ennallaan.

Kattoremontti tuli kreivin aikaan, sillä katon kunto oli jo melko huono. Ryhmän työnjohtajana toimiva Savelius vahvistaa asian. Katto oli notkahtanut pahasti, ja huopa vuoti varsinkin savupiipun juuresta ja kuistin päältä.

– Laitoimme katon tienpuoleiseen osan kattotuoleihin lisätukia, jotta se pysyy kuosissa. Olisi ollut hyvä tehdä katto alusta pitäen uusiksi, Savelius hieman harmittelee määrärahojen niukkuutta.

Miehet ovat tarvittaessa vaihtaneet katon otsalaudat ja asentaneet tippapellit. Uusi huopakatto ehditään asentaa melkein koko rakennukseen: vain vanhempi osa jää odottamaan ensi kevättä. Työmaan työnvalvojana toimii Lumijoen eläkkeelle jäänyt kunnaninsinööri Eino Jakkula.

Lumijoen nuorisoseuran taloa on remontoitu myös sisältä 1990-luvun alussa. Silloin saliin laitettiin uudet puolipaneelit, keittiö uusittiin ja sisävessat rakennettiin. Noihin aikoihin talossa oli vielä monenlaista aktiviteettia.

– Sunnuntai-iltaisin järjestimme tansseja, joskus myös torstai-iltaisinkin. Elävä bändi soitti ja väkeä kävi tanssimassa, Kyrö kertoo.

Nykyään on hiljaisempaa. Tansseja ei ole taloudellisesti kannattavaa järjestää edes kesällä. Sen sijaan tiloja vuokrataan kokouksiin, huutokauppoihin, häihin ja muihin perhejuhliin. Talvella talo on peruslämmöllä.

– Valitettavasti nuorisoseura ei ole nykyään kovin aktiivinen. Talkooväkeä saisi olla mukana enemmänkin, Kyrö toivoo.

Kyrö ei lämpene ajatukselle, että nuorisoseuran talo muutettaisiin kylätaloksi. Muuten sen seinien sisään toivotaan lisää toimintaa. Lumijokiset yhdistykset ja kunnan edustajat pohtivat tiistaina Nousevan rannikkoseudun toimijoiden kanssa siitä, millaista lisäaktiviteettia Lumijoelle voisi kehitellä.

– Ideoimme yhdessä hankkeita, joille voisi hakea rahoitusta Suomen 100-vuotisjuhlan merkeissä. Se voisi tarkoittaa esimerkiksi uusia työpajoja, joilla houkutella nuoria mukaan.

Lumijoen 120-vuotias nuorisoseuran talossa riittää vielä muutakin remontoitavaa. Kuistin lattia ja katto olisi uusittava ensi keväänä, ja myös savupiiput pitäisi uusia. Maaliakin talo kaipaisi pintaansa.